Luontokohteet 1995-2010

Luonnonhoidon seurannassa kerätään tietoa mm. luontokohteiden esiintymisestä ja pinta-aloista (luontokohteiden arviointi). Jakamalla arvioitujen luontokohteiden ala koko tarkastusalalla, saadaan suuntaa antava arvio luontokohteiden määrästä suhteessa metsätalousmaan kokonaisalaan. Tunnusta ei voida kuitenkaan pitää tilastollisesti täysin virheettömänä. Joka tapauksessa luontokohteiden kokonaisala on merkittävä: niiden osuus arviointialasta on samaa luokkaa kuin tiukasti suojeltujen metsien osuus metsätalousmaasta Etelä-Suomessa.

Luontokohteiden osuus tarkastetusta alasta on pienentynyt 1990-luvulta 2000-luvulle siirryttäessä. Arvokkaiden elinympäristöjen määritelmät ovat täsmentyneet 15 vuodessa merkittävästi. Alla olevasta kuvasta huomataan, että metsälain ja metsäsertifioinnin tultua voimaan vuosina 1997 ja 1999, niiden turvaamien 2. ja 3. luokkien kohteiden pinta-alaosuus vakiintui moneksi vuodeksi. Vuonna 2005 tapahtunut PEFC-metsäsertifioinnin standardiuudistus vaikutti selvästi sertifioinnin turvaamien elinympäristöjen pinta-alaan.

Luontokohteiden osuus tarkastetun metsätalousmaan pinta-alasta (satunnaisotannan perusteella) luontokohdeluokittain.

Luonnonsuojelulain kohteita on kaikkina vuosina ollut alle 0,2 %. Kuvassa metsäkeskusten ja Tapion arvioimat kohteet.

Ominaispiirteiden säilyminen 1995-2010

Arvokkaiden elinympäristöjen ominaisuuksien säilyminen hakkuissa on parantunut selvästi 1990-luvun puolen välin tilanteeseen verrattuna. Arvokkaat elinympäristöt kartoitetaan ja rajataan nykyään hakkuiden ulkopuolelle jo ennakolta, jolloin niitä tulee hakkuiden piiriin aiempaa vähemmän. Luontokohteet jäävät usein hakkuualan reunoille, jolloin luontokohteen pinta-ala ja ominaispiirteiden säilyminen arvioidaan vain siltä osin kuin se on vaikuttanut hakkuualan rajaukseen.

Tarkempaa tietoa luontokohteiden säilymisestä vuoden 2010 arviointituloksissa.

Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa.

(HUOM! v. 2000 otantamenetelmä muuttui ja otoskoko kasvoi)

Kaikkien luontokohteiden ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa

HUOM! 1995-1999 vain satunnaisotanta). Kuvassa arvokkaiden elinympäristöjen lisäksi myös "muut luontokohteet"