Elintarvikepakkauksia

Elintarvikkeiden pakkauksista puhuttaessa useimmat meistä ajattelevat muropakkauksia, maitotölkkejä ja muita kaupan pakkauksia. Monet eivät varmaankaan miellä esim. appelsiinin tai puun kuorta pakkauksiksi.

Kuva: Metsäteollisuus ry

Puhumattakaan eläinten turkista tai talon seinistä, jotka muodostavat elintärkeän pakkauksen.

Elintarvikkeiden tulee pysyä tuoreina yhä pitempiä aikoja. Nykyaikaisten tuotantoprosessien ja pakkausmateriaalien ansiosta mm. maitoa ja mehuja voi säilyttää pakkauksissaan huoneenlämmössä. Elintarvikepakkauksilta vaaditaan mm. seuraavia tärkeitä ominaisuuksia:

• Mekaaninen kestävyys; pakkaus kestää ulkopuolista rasitusta.
• Tehokas suoja; pakkaus suojaa sisältöä valolta, ilmalta ja vierailta mauilta.
• Ei vaikuta sisältöön; pakkauksesta ei irtoa haitallisia aineita sisältöön.
• Pakkaukseen voidaan liittää merkintöjä koskien sisältöä, säilyvyyttä tms.
• Kustannustehokas; pakkauskustannusten tulee olla suhteessa tuottamaansa hyötyyn.
• Säästää raaka-ainevaroja; mahdollisimman vähän pakkausmateriaalia suhteessa sisältöön.

Pakkaukset helpottavat elämäämme - vaikkakin ne ovat nykyään niin tavallinen juttu, ettemme edes ajattele niitä. Useimmat pakkaukset valmistetaan paperista, alumiinista, muovista tai näiden yhdistelmistä. Ne ovat kevyitä, hygieenisiä, myrkyttömiä ja helposti kierrätettäviä.

Kysymys pakkausten tarpeellisuudesta johtuu paljolti yhteiskunnan kehityksestä. 1930-luvulla ja vielä paljon myöhemminkin maitoa ja kermaa myytiin irtotuotteina, suoraan asiakkaiden omiin astioihin. Liha ostettiin lihakaupasta, kala kalakauppiaalta ja ostokset kannettiin kotiin kangas- tai nahkakassissa.

Se ainakin on varmaa, että ostoksilla käyminen vei paljon kotiäitien ajasta. Nykyään kaupassa pitää pystyä asioimaan sujuvasti, kukaan ei halua jonottaa. Ruokatarvikkeiden on säilyttävä tuoreina pitkiäkin aikoja, monet perheet ostavat perjantaisin viikonlopun ja seuraavan viikon ruokatarvikkeet.

YK:n maailman ruokajärjestön arvion mukaan 30–50 prosenttia elintarvikkeista pilaantuu kehitysmaissa seuraavista syistä johtuen:

• huonot sadonkorjuumenetelmät
• tuholaiset ja homeet mellastavat varastoissa
• huonot pakkausmenetelmät
• tehoton jakelu.

Teollisuusmaissa vastaava osuus on pari prosenttia.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio