Eliölajit-järjestelmän keskeinen sisältö
Havaintopaikka=esiintymispaikka
Paikka (esim. lehto, pellon piennar, suo), jossa uhanalainen laji esiintyy. Koordinaattipari määrittää paikan tarkkuuden.
Havaintopaikan kuvaus kertoo sanallisesti paikan maantieteellisen sijainnin (esim: Valkjärven E‑puolella, n. 600 m järven NE‑päästä SSW) sekä minkälaisesta paikasta on kyse (esim. lehtomaista harvaa pensaikkoa. Maanpinta puoliavoin, lehtikarikkeen peittämä. Kallioperä kalkkipitoista, topografialtaan hyvin vaihtelevaa maastoa). Myös lajin tarkka sijainti kyseisellä paikalla voidaan ilmaista (esim. rahkasammaleeseen osaksi uponneessa pitkospolun poikkipölkyn pään pystypinnalla).
Havaintopaikkaan liittyy yksi tai useampia havaintoja.
Havainto
Havainto on tieto siitä, että uhanalaisen lajin havaintopaikalla on käyty tiettynä ajankohtana. Päivämäärä kertoo, milloin havainto on tehty eli milloin havaintopaikalla on käyty. Päivämäärä voi olla tarkka (esim. 24.6.2008) tai jos tarkkaa päivää ei tiedetä, ajankohta ilmoitetaan Hertassa ajanjaksona (esim. 1.1.2008-13.12.2008).
Havainnon kuvaus kertoo, mm. miten monta yksilöä ko. paikalla on nähty, minkä kokoisia yksilöt olivat (esim. sammalkasvustojen laajuus) ja missä kunnossa yksilöt olivat.
Kun laji on nähty tietyllä paikalla tiettynä ajankohtana, havainto on positiivinen. Jos lajia ei ole nähty, havainto on negatiivinen.
Koordinaattitarkkuus ja paikan tilanne
Havaintopaikan sijainti kuvataan yhtenäiskoordinaatiston pohjois- ja itäkoordinaateilla. Koordinaattitarkkuudella kuvataan koordinaattitietojen tarkkuutta 1, 10, 100 tai 1000 metrin luokissa.
Paikan tilanteella kuvataan havaintopaikan nykytilanne. Varmassa havaintopaikassa laji esiintyy, epävarmassa havaintopaikassa lajin esiintymisessä ko. paikalla ei ole täyttä varmuutta. Epävarmuus voi johtua mm. havainnon tekijän antamista epäselvistä sijaintitiedoista. Järjestelmässä on myös tietoja paikoista, joista lajin tiedetään hävinneen.
Lajin status
Lajin status määräytyy sen mukaan, mihin säädöksiin (luonnonsuojelulaki ja -asetus, direktiivit) laji kuuluu. Säädökset vaikuttavat puolestaan siihen, miten laji tulee ottaa huomioon eri toiminnoissa, kuten esim. metsänkäsittelyssä.
Toimintamallin lajit voidaan jakaa kahteen luokkaan : 1. lakisääteisesti turvattaviin lajeihin (luontodirektiivin lajit, erityisesti suojeltavat ja rauhoitetut lajit) ja 2. vapaaehtoisesti turvattaviin lajeihin (muut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit).
Luonnonsuojelulaki velvoittaa turvaamaan luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat, niiden heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. Luonnonsuojelulaki kieltää luontodirektiivin liitteen IV(b) kasvilajin poimimisen ja hävittämisen luonnosta. Liitteen IV(b) kasvilajit ovat rauhoitettuja.
Luonnonsuojelulain mukaisten ELY-keskusten rajaamien erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ELY-keskus on päätöksellään määritellyt esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi maanomistajalle. Rajauspäätöksen valmistelu tulee usein ajankohtaiseksi jonkin hankkeen tai suunnitelman yhteydessä. Päätös pyritään tekemään yhteistyössä maanomistajan kanssa ja valmistelussa kuullaan alueen maanomistajaa ja oikeudenhaltijoita. Päätöksen teon jälkeen esiintymän hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Rauhoitettujen eläinten tahallinen tappaminen tai vahingoittaminen sekä eläinten tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Merkityt rauhoitettujen lintujen pesäpuut sekä suurten petolintujen säännöllisesti käytetyt pesäpuut ovat rauhoitettuja. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poiminen tai muu hävittäminen on kiellettyä. Luonnonsuojelulain lajirauhoitussäännökset eivät kuitenkaan estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen. Tällöin on kuitenkin pyrittävä välttämään rauhoitettujen lajien vahingoittamista tai häiritsemistä, mikäli se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia.
Muiden uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen.
Tarkempia tietoja löytyy ympäristöhallinnon lajiensuojelusivuilta. Lajia koskevat säädökset ja uhanalaisuusluokitus kuvataan Eliölajit- järjestelmässä useilla tietokentillä:
Lintu- ja luontodirektiivit
- Eri liitteille (I, II ja IV) on omat tietokenttänsä (kuuluu/ei kuulu)
Luonnonsuojeluasetus
- U = asetuksen mukaan uhanalainen laji
- E = erityisesti suojeltava laji
- Rauhoitetut lajit
Uhanalaisuusluokitus
- CR = Äärimmäisen uhanalainen, Critically endangered
- EN = Erittäin uhanalainen, Endangered
- VU = Vaarantunut, Vulnerable
- NT = Silmälläpidettävä, Near Threatened
- RE = Hävinnyt, Regionally Extinct
- LC = Elinvoimainen, Least concearn
Luokitus noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokitusta. Yksittäisellä lajilla on aina vähintään tieto uhanalaisuusluokasta.
Esimerkkejä eri lajien statuksista:
- Hitupihtisammal (Cephalozia macounii): erityisesti suojeltava (EN), rauhoitettu koko maassa - ELY-keskuksen rajaaman esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty
- Siloruutusammal (Conocephalum conicum): ls-asetuksen mukainen uhanalainen, vaarantunut (VU) - lajin huomioiminen ja suojelu on vapaaehtoista
- Hajuheinä (Cinna latifolia): luontodirektiivin liitteen IV(b) laji, silmälläpidettävä (NT), rauhoitettu koko maassa - lajin hävittäminen luonnosta on kielletty
- Tikankontti (Cypripedium calceolus): luontodirektiivin liitteiden IV(b) laji, ls-asetuksen mukainen uhanalainen, vaarantunut (VU), rauhoitettu koko maassa - lajin hävittäminen luonnosta on kielletty
- Suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata): silmälläpidettävä (NT), rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella - lajin huomioiminen ja suojelu on vapaaehtoista
- Myyränporras (Diplazium sibiricum): luontodirektiivin liitteiden IV(b) laji, elinvoimainen (LC), rauhoitettu koko maassa - lajin hävittäminen luonnosta on kielletty
- Luhtaorvokki (Viola uliginosa): erityisesti suojeltava, erittäin uhanalainen (EN), rauhoitettu koko maassa - ELY-keskuksen rajaaman esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty

Tulosta