Erityishakkuiden toteuttamiseen neuvoa internetistä

Erityiskohteiden hakkuita käsittelevä neuvonta-aineisto on avattu metsavastaa.net -verkkopalvelussa. Aineiston tavoitteena on käytännön esimerkkien avulla kertoa säästöpuuhakkuiden, pienaukkohakkuiden ja poimintahakkuiden toteuttamismahdollisuuksista metsissämme. Metsänomistaja voi metsälain 6 §:n mukaan halutessaan toteuttaa erityishakkuita, mikäli kohteella on metsän monimuotoisuuden, maiseman tai monikäytön kannalta erityistä merkitystä. Hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle. Hankkeen toteuttivat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja WWF Suomi.

Neuvonta-aineistossa esitellään jo toteutettuja erityishakkuita. Verkkoon koottu materiaali sisältää kartta- ja kuva-aineistoa kohteista, perusteluita hakkuiden toteuttamiseen sekä lähtö- ja lopputilanteen puustotiedot havainnollisesti esitettyinä. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti metsäammattilaisille, joille tarjotaan syventävää tietoa sopivista kohteista ja hakkuutavoista. Opetusaineisto on internetistä osoitteessa.

Erityishakkuita on toteutettu vasta vähän

Erityishakkuut tarkoittavat tavanomaisista kasvatus- ja uudistushakkuista poikkeavia hakkuutapoja, joita ovat säästöpuuhakkuut, pienaukkohakkuut ja poimintahakkuut. Metsänomistaja voi halutessaan toteuttaa metsässään erityishakkuita, mikäli kohteella on erityistä merkitystä metsän monimuotoisuuden, maiseman tai metsien monikäytön kannalta.

Erityishakkuita on toistaiseksi tehty varsin vähän vaikka erityishakkuut ovat olleet mahdollisia metsälain voimaantulosta 1997 lähtien. Erityishakkuut sisältyvät nykyisin Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin sekä Metsähallituksen ympäristöoppaaseen. Erityishakkuita on sovellettu eniten kuntien ja valtion metsissä. Neuvonta-aineisto tukee myös Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitetta tuoda esille metsänhoitosuosituksissa ja neuvonnassa metsänomistajien tavoitteiden mukaisia vaihtoehtoisia metsien hoito- ja hakkuutapoja.

Hakkuutavat esitellään perusteellisesti

Pienaukkohakkuissa uudistusalan koko vaihtelee 0,1–0,5 hehtaarin välillä. Männyn uudistusaloilla pienaukkojen koko on suurempi kuin kuusen uudistusaloilla. Pienaukkohakkuut toistetaan Etelä-Suomessa 10–15 ja Pohjois-Suomessa 20–30 vuoden välein. Hakkuuala on 20-25 prosenttia käsiteltävän metsikön alasta. Säästöpuita pyritään jättämään normaalia enemmän. Poimintahakkuut soveltuvat lähinnä kuuselle. Siinä poistetaan puita kaikista läpimittaluokissa ja annetaan kasvutilaa olemassa oleville taimille.

Säästöpuuhakkuissa jätetään säästöpuita tavanomaista enemmän, vähintään
10 m³/ha. Tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, kuten lahopuuta. Säästöpuina suositaan lehtipuita, erityisesti kookkaita haapoja ja raitoja. Säästöpuuhakkuisiin voidaan yhdistää monimuotoisuutta edistävä luonnonhoidollinen kulotus. Hakkuuaukon koko on puolesta hehtaarista useisiin hehtaareihin.

Erityishakkuiden toteuttaminen vaatii ammattitaitoa

Erityishakkuiden onnistumisen varmistamiseksi kohde ja hakkuutapa on valittava huolella. Uudistamistuloksen varmistamiseksi on harkittava kevyttä maanmuokkausta ja kylvöä tai istutusta. Myös taimikonhoito on erityisen tärkeää toteuttaa ajallaan. Nykyinen metsälaki sallii metsänomistajan tavoitteiden mukaisen erityishakkuiden toteuttamisen mikäli kohteella on lain tarkoittamaa erityistä merkitystä.

Puun korjuutekniikka ei aseta esteitä erityishakkuiden toteuttamiselle, eivätkä korjuukustannukset ole olennaisesti suurempia tavanomaisiin hakkuisiin verrattuna. Säästöpuuhakkuissa hakattava puumäärä ja siten kantorahatulot ovat pienemmät kuin tavanomaisissa uudistushakkuissa. Kiertoajan kuluessa puuntuotos voi pienentyä.

Lisätietoja: Tommi Tenhola, Tapio, puh. 020 772 9084