Haapa

Haapa oli ensimmäisten joukossa, kun puut tulivat Suomeen jääkauden jälkeen. Haapa viihtyy parhaiten runsasravinteisella, mutta ei kovin kostealla maalla.

Monet linnut, erityisesti kolopesijät ja puissa elävät nisäkkäät suosivat vanhoja haapoja. Esimerkiksi liito-orava, lepakko, palokärki, telkkä, eri pöllölajit ja näätä asuvat mielellään ontoissa haavanrungoissa.

Se aiheuttaa usein ongelmia metsänhoidolle kasvattamalla hakkuun jälkeen jopa 10 000 juurivesaa.

Haapaa käytetään mm. tulitikkujen valmistuksessa ja saunanlauteiden raaka-aineena. Siksi haapa on hyvä vaihtoehto trooppisten metsien abachi-puulle, jolla on samoja ominaisuuksia: puu on pihkatonta ja pysyy siksi viileänä vaikka saunan lämpömittari näyttäisikin lähes sataa astetta.

Tehtäviä Lehtevästä haavasta lähtee helposti tunnistettava ääni. Haavanlehdet värisevät ja saavat aikaan puulle ominaisen havinan. Pysähdy kuuntelemaan! Tutki haavan lehteä ja kokeile miten se värisee. Mistä se johtuu? Minne vanhat lehdet katoavat? Piirrä ja kerro.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio