Bioenergiahankkeiden erilaisuus on rikkaus

Tapion, ProAgrian ja TTS:n järjestämät Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi - koordinaatiopäivät lokakuun 12. ja 13. 2010 toivat yhteen ja virittivät keskustelua lähes 100 bioenergia-alan vaikuttajan kesken. Tilaisuudessa tarkasteltiin bioenergiahankkeita muun muassa koordinaatiohankkeen, hankevirkamiesten sekä käytännön toimijoiden näkövinkkelistä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että bioenergia-alalla tarvitaan lisää pk-yrittäjiä. 

Bioenergian hanketoiminta tukee bioenergiayritystoiminnan kasvamista. Hankkeissa luodaan kaupallistamista varten uusia malleja ja teknologioita, joilla yritykset ja kehittämisorganisaatiot edistävät bioenergia-alan kasvua. Tulevaisuuden kannalta on olennainen kysymys, mihin hankepaukkuja kannattaa jatkossa kohdistaa. 

Hankkeista monialaisia

Bioenergian koordinaatiohankkeen tärkeimpänä työkaluna toimii hankehakemisto, johon on koottu jo lähes 200 bioenergiahanketta. Merkittävässä osassa, 40 %:ssa, yhdistyvät sekä metsä-, ympäristö- että peltopuoli. On toivottavaa, että hankkeet yhdistävät mahdollisimman monta eri näkökulmaa, sillä bioenergian tuotanto ja käyttö koskee eri tieteenaloja, painottaa Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.

Pelkkiä metsäenergiahankkeita on lähes neljännes ja suurin yksittäinen ryhmä keskittyy biomassan tuotantoon ja hankintaan. Metsäenergiahankkeet kattavat koko hankintaketjun metsästä raaka-aineen käyttöön. Hankebudjetista noin puolet koostuu Euroopan rakenne- ja sosiaalirahaston sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston rahoituksesta. Hankerahasta hyötyvät eniten ammattikorkeakoulut, jotka käyttävät 15 % rahoituksen kokonaissummasta.

Ala tarvitsee uusia tuulia

Metsäkonepalvelu Oy:n operaatioesimies Sirpa Henttosen mukaan puunkorjuuverkostoa tulisi yksinkertaistaa siten, etteivät korjuuketjun vaiheet olisi liian monen yrittäjän vastuulla. Laitekehityksessä tulisi keskittyä energiapuun kosteusmittauksen kehittämiseen metsäkuljetuksessa, varmistaa vaakalaitteiden toimivuus sekä jatkokehittää kantoharvestereita.

- Metsätietojärjestelmiä ja runkojen joukkokäsittelyä tulisi myös uudistaa. Uusien laiteinnovaatioiden käyttöönottoa hidastaa pienen toimijan vaikeus saada isommat toimijat yhteistyöhön, tarvittava luottamus voi puuttua. Tämä on haaste metsäkonepuolella. Metsäkoneenkuljettajista tulee huutava pula tulevaisuudessa. Uusia opiskelijoita olisi saatava alalle yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Ala pitäisi kehittää houkuttelevammaksi ja nostaa kuljettajien palkkatasoa, toteaa Henttonen.

Rahoituksesta lisää tietoa

- Lähdin tänne hakemaan tietoa hankkeiden kehittämisestä ja rahoituksesta. Nämä ovat aloittelevalle yrittäjälle vielä täysin uusia asioita. Esimerkiksi verkostoituminen ja kumppaneiden löytäminen on yllättävän haasteellista, vaikka olisikin aiemmin toiminut alalla, toteaa Marko Asikainen Ruskaniemi Wood Engineering Oy:stä.

Yksi hankesuunnitelman kulmakivistä on panosten ja hyötyjen suhde. - Hankkeen merkitystä on  perusteltava aina hyötyjen kautta, kertoo Metsäenergiaa kannattavasti - METKA -hankkeen projektipäällikkö Matti Kymäläinen. Hän työskenteli silloin Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä, nykyään Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa.

- Hankerahoitusta haettaessa on  vaikea ennustaa tuloksia tarkasti. Rahoittajan tehtävänä on joustaa ja hyväksyä se tosiasia, että tulokset voivat olla kovinkin erilaisia kuin suunnitteluvaiheessa oletettiin. Hankepäivien (Oulu 12.10.2010 ja Hämeenlinna 13.10.2010) esitykset löytyvät bioenergiatieto.fi-sivuston uutisesta "Bioenergia-alalla on monta kehittämisen paikkaa".

Hankepäivien peltoenergiaan liittyvä uutinen 'Peltoenergian potentiaali vastaa metsähakkeen tuotantoa' löytyy täältä.

Outi Suomi, Tapio