Määräaikaiset suojelukorvaukset ja laskennalliset tulonmenetykset vapaaehtoisessa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa
Metlassa on tutkittu ympäristötuella turvattavien puus­toisten METSO-kohteiden korvausperusteiden määrittämistä. Tutkimuksen metsäkeskuksittai­nen aineisto muodostui 183:sta ympäristötukisopimuksesta vuosilta 2008–2010. Puunmyyntitulojen menetysten arviointia varten testattiin Metsäntutkimuslaitoksen SuojeluMOTTI-ohjelmistoa ja arvioitiin sen soveltuvuutta määräaikaisen suojelun tarkasteluun.
    Tulosten mukaan Kemera-rahoituksella maksetut ympäristötukikorvaukset olivat keskimäärin mer­kittävästi korkeampia kuin SuojeluMOTTI-ohjelmistolla määritetyt laskennalliset tulonmenetykset. Erot toteutuneiden korvausten ja laskennallisten tulonmenetysten välillä johtuivat siitä, että vallitseva kor­vausperustekäytäntö pohjatuu pelkästään sopimushetken puuston hakkuuarvoon, eikä näin ollen sisällä odotusarvoa tulevista metsänkäsittelyistä. Laskennallisia tulonmenetyksiä ei kuitenkaan voida sellaisenaan pitää sopivana korvausperusteena, vaan pikemminkin minimitasona. Lue raportti. (PR 23.9.11)

Hakkuutähteen korjuulla ei pitkäaikaisvaikutuksia kasvupaikan ravinnetilaan
Hakkuutähteen korjuu ei tutkimuksen mukaan vaikuttanut maan ravin­nemääriin tai puuston ravinnetilaan. Kokopuukorjatuilla aloilla valtapuiden pituus oli pienempi verrattuna runkopuukorjattuihin aloihin, mutta valtapuiden runkotilavuudessa ei ollut eroa. Kokopuukorjatuilla aloilla valtapuiden pienempi pituuskehitys johtui ilmeisesti taimikon alkukehitys­vaiheessa tapahtuneista hallatuhoista, joilta hakkuu­tähteet suojasivat taimia runkopuukorjatuilla aloilla. Lue lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta -uutiskirjeestä. (AK 14.9.11)

Nopeakasvuisesta männystä erikoissahauksella priimaa raaka-ainetta puutuoteteollisuudelle
Pystykarsittu mänty sopii laadukkaisiin lopputuotteisiin ja erikoistuotemarkkinoille tähtäävän puutuoteteolli­suuden käyttöön. Raaka-aineen arvo voidaan maksi­moida erikoissahauksella. Puun nopea kasvu voi olla tällöin eduksi. Lisää Metlan Bioenergiaa metsistä/Puun korjuu ja käyttö -uutiskirjessä. (AK 7.9.11)

Runkolaskurit lukevat luotettavasti
Metsäkonevalmistajat ovat kehittäneet joukkokäsitteleviin hakkuulaitteisiin runkolaskureita, eli laskentamenetelmiä, joilla voidaan määrittää hakattujen runkojen lukumäärä hakkuun yhteydessä. Metsäteho Oy:n tutkimuksessa selvitettiin kolmen suuren metsäkonevalmistajan (Ponsse, John Deere ja Komatsu) runkolaskureiden lukutarkkuus. Testattujen runkolaskureiden lukutarkkuus oli hyvä. Metsätehon tiedote. (AK 25.8.11)

Metsänkäsittelyvalinnat vaikuttavat metsien hiilitaseeseen
Metsät sitovat ilma­kehän hiilidioksidia biomassaan ja maa­perään, ja samalla hidastavat ilmaston­muutoksen etene­mis­tä. Tuore tutkimus kertoo, miten ilmaston­muutos ja metsien hoito vaikuttavat talousmetsien kykyyn sitoa hiiltä. Lisää aiheesta.

Laserkeilausta voidaan hyödyntää turvemaiden puunkorjuussa
Metsien laserkeilaus on kehittyvä ala. Parhaillaan ensikokeiluja tehdään aaltomuotoisella keilauksella, jonka datasta on mahdollisuus saada enemmän tietoa alemmasta puujaksosta ja aluskasvillisuu­desta, kuin nykyisin käytössä olevalla kaikulaserilla. Mahdollisina jatkotoimenpiteinä voisi kokeilla aalto­laserkeilausaineiston soveltuvuutta turvemaan kantavuuden määrittelyssä. Lisää MetPro-uutiskirjessä.  (AK 18.8.11)

Aluskasvillisuus vaikuttaa merkittävästi ravin­teiden ja raskasmetallien kiertoon tuhkalannoitetulla suopohjalla Lue lisää MetPro-uutiskirjeestä. (AK 18.8.11)

Pellonmetsitys ja pellonraivaus vaikuttavat maaperän hiilivarastoon Lue lisää MetPro-uutiskirjeestä. (AK 18.8.11)

Metsäteiden ylläpidon avuksi uusia keinoja Lue lisää MetPro-uutiskirjeestä. (AK 18.8.11)

Metla panostaa puiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen
Hyvälaatuisia taimia metsänviljelyyn ja erikoistaimia koristepuiksi – priimaa viljelyaineistoa tarvitaan moneen tarkoitukseen. Myös alan tutkimus vastaa kysyntään: Punkaharjulla aloitettiin kolmevuotinen ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” -tutkimushanke. Lue lisää Taimitietopalvelun uutiskirjeestä. (AK 1.8.11)

Taimilla suuri vaurioitumisriski poiminta­hakkuissa
Poimintahakkuissa tyypillisellä poistumalla noin kolmannes taimista vaurioituu. Vaurioituneista taimista noin kolmannes säilyy kasvatuskelpoisina. Vauriomäärät ovat suuria, mutta ratkaisevampaa on kuitenkin, millainen määrä taimia jää jäljelle ja miten ne jakautuvat metsiköissä. Eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä taimia on paikoittain yltäkylläisesti, paikoittain hyvin niukasti. Tutkimusleimikoissa noin 60 prosenttia taimikoealoista oli tyhjiä ennen hakkuuta, ja hakkuun jälkeen tyhjien koealojen osuus oli lähes 70. Lisää Metlan uutiskirjeessä. (AK 1.8.11)

Yksi kitkentä korvaa kaksi katkaisua?
Metlan tutkimuksessa koneellisen kitkennän ajanmenekki taimikon varhaisperkauksessa oli metsurityön luokkaa eli reilut seitsemän tuntia per hehtaari. Kivisyyden lisääntyminen ja lehtipuiden lukumäärän kasvu hidastivat kitkentää. Kasvatettavista kuusista keskimäärin kuusi prosenttia vaurioitui kasvatuskelvottomaksi. Yksittäisenä työlajina koneellinen kitkentä on selvästi metsurityötä kalliimpaa. Koneellisen kitkennän kilpailukyvyn ratkaisee kuitenkin se, voidaanko sillä ehkäistä tuleva taimikonhoitotarve. Nykytiedon mukaan näyttää siltä, että valtaosassa kitketyistä taimikoista seuraavan metsänhoitotyön yhteydessä saadaan jo puunmyyntituloja. Lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta (Metpro) -uutiskirjeessä (AK 1.8.11)

SuojeluMotin avulla voi laskea metsän suojelun taloudelliset vaikutukset
SuojeluMotti-ohjelmistolla voidaan tarkastella metsäkohteen määräaikaisesta suojelusta aiheutuvia puuntuotannollisia ja taloudellisia menetyksiä verrattuna siihen, että kohdetta käsiteltäisiin suojelun sijaan normaalina talousmetsänä. Lue lisää Metlan tiedotteesta. (AK 1.7.11)