Tulosta
Hirvi
Vielä 30 vuotta sitten komeasarviset hirvet olivat harvinaisia salometsien asukkaita. Hirvet ovat yleistyneet 1970-luvulta lähtien suunnitelmallisen metsästyksen ansiosta.
Metsätalous on auttanut hirviä lisääntymään, sillä metsien uudistaminen luo kaikkialla jatkuvasti uutta taimiravintoa.
Laaja-alaisten vahinkojen välttämiseksi hirvien talvikanta, siis hirvien määrä talvella, tulisi pitää metsästyksen avulla kohtuullisena. Taimikkotuhojen riski on suuri, jos talveksi jää keskimäärin enemmän kuin 3-4 hirveä tuhatta metsähehtaaria kohti.
Hyvin sulavat lehtipuut kuten pajut, pihlaja ja haapa ovat hirvelle mieluisinta ravintoa. Myös koivuntaimikot ovat vaarassa ympäri vuoden, mutta mäntyjä hirvet katkovat talvisaikaan. Kuusta hirvet hylkivät. Niinpä se onkin sille sopivilla mailla usein hyvä metsänkasvatuksen vaihtoehto.
Tiheät taimikot kestävät parhaiten hirviä, joten metsänkasvattajien kannattaa kylvää metsää tai uudistaa luontaisesti aina kun onnistumisen edellytyksiä muutoin on olemassa.
Männyntaimia voidaan auttaa vahvistumaan hirviäkin vastaan perkaamalla pois haitaksi käyvää ylitiheää ja liian korkeaa, etukasvuista lehtipuustoa.
Taimikoita voidaan suojata aitaamalla, kemiallisilla karkotteilla ja latvasuojilla. Parin ensimmäisen vuoden aikana sattuvat peura- ja kauristuhot voidaan estää ruiskuttamalla karkoteaineita. Niiden avulla saadaan myös varttuneempien taimien latvaosat suojattua talveksi hirviä vastaan syksyisin käsittelyin.
Mekaanisia suojuksia ovat muovisuppilot ja verkot, jotka nostetaan vuosittain kasvaviin uusiin latvoihin. Erityisen arvokkaita puulajeja voidaan myös aidata riista-aidoilla.