Metsänomistajille yksilöllisempiä metsäsuunnitelmapalveluita
Syvällinen ymmärrys metsänomistajien suhtautumisesta asiantuntijapalveluihin auttaa metsäammattilaisia tarjoamaan sopivia palveluvaihtoehtoja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittaessa. Tutkija Teppo Hujalan tuoreessa väitöskirjassa tarkasteltiin metsänomistajien erilaisia päätöksentekotapoja metsäsuunnitelmia laadittaessa. Metsäsuunnitelmapalveluiden kehittäjille Hujala ehdottaa hyödynnettäväksi mukautuvan suunnittelun päätöstukimallia, jossa sekä palveluvalikoima että toiminnan johtaminen ja palvelujen tuottaminen kehittyvät vastaamaan metsänomistajien erilaisia päätöksentekotarpeita. Lue lisää Tapion uutiskirjeestä. (PR 18.6.09)

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset
Taimikoiden käsittelyllä on pitkäaikaisia vaikutuksia metsien puuston rakenteeseen ja tulevaisuuden hakkuukertymiin. Metlan erikoistutkija Jari Hynynen on tutkinut VMI-aineistolla taimikoiden hoitomäärien vaikutusta puuston rakenteeseen ja hakkuukertymiin. Lue lisää Metlan valtakunnan metsien inventoinnista kertovasta uutiskirjeestä. (AK 15.6.09)

Purppuranahakalla tehty vesakontorjunta on tehokkainta alkukesällä
Tutkimuksen mukaan purppuranahakkakäsittely on tehokas tapa vähentää koivun kantoversojen määrää erityisesti alku- mutta myös myöhemmin kesällä.  Lue lisää uudesta Metsäntutkimuslaitoksen uutiskirjeestä. Kirjeessä on myös muita mielenkiintoisia aiheita. 'Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta' -uutiskirjeet on tarkoitettu erityisesti metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten käyttöön. (AK 26.5.09)

Uusia malleja suometsien hoitoon
Tutkija Soili Kojola on ollut keskeinen henkilö laadittaessa Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia turvemaille. Hänen vast'ikään tarkastetussa väitöskirjassaan tarkasteltiin ojitettujen mäntyvaltaisten suometsien metsänkasvatuksen tuloksen muodostumista ja eri vaihtoehtoja taloudellisesti kannattaville suopuustojen kasvatusketjuille. Tutkimuksen tuloksista voidaan johtaa entistä tarkempia toimenpidesuosituksia kasvupaikan ja maantieteellisen sijainnin suhteen erilaisille ojitusalueiden metsille. (SJ 11.5.09)

Metsätautien määrä on kasvussa
Suomeen on levin­nyt 1990- ja 2000 -luvuil­la useita puiden sie­ni­tauteja: muun muassa levälaikku­tauti, uusi lepän­ruos­te, musta­turma, saar­nensurma ja punavyökariste. Aihetta käsitellään Metlan uutiskirjeessä. (AK 8.5.09) 

Laikkumätästyksellä äestystä kannattavampi kuusen uudistamisketju
Suotuisan metsikön kehityksen ansiosta laikkumätästetyssä ja paakkutaimilla istutetussa kuusikossa uudistamisketjun hoitokustannukset ovat pienemmät ja ensiharvennuksen hakkuutulot suuremmat kuin äestäen muokatussa kuusikossa. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 4.5.09)

Metsäekonomian perusteet koottu oppikirjaksi
Milloin metsä kannattaa päätehakata ja miten tehdä harvennukset, jotta taloudellinen tuotto olisi mahdollisimman suuri? Miten sovittaa yhteen metsien suojelu ja puuntuotanto? Miten laskea metsänomistuksen kannattavuus? Mitkä tekijät vaikuttavat yksityismetsien puuntarjontaan puumarkkinoilla? Mm. näihin vastaa Metsäekonomian perusteet -teos, jonka ovat kirjoittaneet prof. Jari Kuuluvainen ja prof. Lauri Valsta. (AK 29.4.09) 

EUwood - todelliset mahdollisuudet metsien kasvun ja käytön muutoksiin EU:n alueella
Uusiutuvien energiamuotojen käyttö lisääntyy lähivuosina huomattavasti. Puubiomassan merkitys energiaraaka-aineena kasvaa. Kysyntää ja tarjontaa löytyy, mutta kuinka paljon? Riittääkö puuta sekä jalostettavaksi että energiaksi? Puubiomassavirtoja tutkitaan Euroopan laajuisesti kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa mukana on myös Metlan bioenergiatiimi. Metlan uutiskirje aiheesta.  (OÄ 21.4.09) 

Ilmastonmuutos voi johtaa metsien muuttumiseen hiilinielusta hiilipäästöjen lähteeksi
Metsien kriittinen merkitys massiivisena kasvihuonekaasujen nieluna on "vaarassa kokonaan hävitä" ilmastonmuutoksen aiheuttamien ympäristövaikutusten seurauksena. Tähän tulokseen on tultu uudessa raportissa, joka esitellään YK:n Metsäfoorumin 20. huhtikuuta alkavassa istunnossa YK:n päämajassa New Yorkissa. (OÄ 21.4.09) 

Pohjois-Euroopan peltojen puubiomassapotentiaali - energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuudet
Maatalousmaiden energiaviljelmät ovat saaneet paljon huomiota Euroopassa. Ne ovat puun ohella yksi bioenergian lisälähteistä ja tehokas keino hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Blas Mola-Yudego on tutkinut Joensuun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, kuinka paljon biomassaa nämä uudenlaiset energiaviljelmät tuottavat, ja kuinka maanviljelijät voivat omaksua ne käyttöönsä. Tutkimus perustuu analyysiin kokemuksista kahden vuosikymmenen ajalta laaja-alaisilla pajuviljelmillä Ruotsissa. (OÄ 21.4.09) 

ETDEWEB World Energy Base -tietokanta
ETDEWEB-tietokanta on maksuttomasti kaikkien energia- ja ympäristöalan tietoa tarvitsevien käytettävissä.  Se on keskeinen energia-alan tiedonlähde, jonka kautta sekä välitetään tietoa suomalaisesta tutkimuksesta kansainväliselle tiedeyhteisölle että saadaan maamme energia-alan toimijoiden käyttöön kansainvälistä tutkimustietoa. (OÄ 21.4.09)

Vaihtoehtoja metsien käsittelyyn
Metsäntutkimuslaitos on aloittanut Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit -hankkeen, jossa perustetaan laajoja (700-1 000 ha), aluetason tarkastelut mahdollistavia kokeilualueita. Käsittelymenetelmien perusperiaatteena on luoda metsäalueita, jotka säilytetään pysyvästi peitteisinä, mutta joilla metsiköiden puuston rakenteet vaihtelevat pienipiirteisesti, kun niitä käsitellään poiminta-, pienaukko-, osittais- ja avohakkuin. (AK 15.4.09)

Metsähakkeen käytön lisääminen mahdollista muttei helppoa
Tämä selviää Metsäteho Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n tekemästä selvityksestä. EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten linjausten mukaisesti Suomessa on tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että vuonna 2020 puupolttoaineiden primäärikäyttö Suomessa on 93-97 terawattituntia (TWh), josta metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu yhteensä 12 miljoonaa kiintokuutiometriä eli noin 24 TWh. (OÄ 14.4.09) 

Hakkuutähteiden korjuu - muuttuuko typen saatavuus? 
Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat tarkastelevat Metsätieteen aikakauskirjassa 1/2009 typen saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä hakkuutähdekokeiden tuloksia jo julkaistujen ja valmisteilla olevien tieteellisten artikkelien pohjalta. (OÄ 14.4.09)