Kasvurytmillä on merkitystä kuusen jalostusohjelmassa
Keväthalla on yksi pahimmista kuusentaimikoiden vikuuttajista. Toistuvien hallatuhojen seurauksena kuusen taimet kärsivät ranganvaihdoista ja kasvunmenetyksistä. Osa taimista voi välttää tuhot, sillä kasvunlähdön ajankohdassa on suurta ajallista vaihtelua. Ominaisuuden periytyvyysaste on korkea, mikä antaa mahdollisuuden tehokkaaseen valintajalostukseen. Lue lisää Metsäntutkimuslaitoksen uudesta Metsänjalostus ja metsägenetiikka -uutiskirjeestä. (AK 23.6.10)  

Koivun lehtituholaisia on tänä kesänä runsaasti
Koivujen lehdet on syöty paikoitellen kokonaan eteläisellä rannikkoalueella. Metsäntutkimuslaitos on saanut ilmoituksia pahoin syödyistä koivikoista Lohjalta, Karjalohjalta, Salosta, Raaseporista, Inkoosta ja Porvoosta. Rannikon koivujen lehtiä ovat syöneet pääosin lumimittarin toukat, mutta koivikoissa on monia muitakin lehtien syöjiä. Ainakin Salossa rauduskoivua on syöty pahemmin kuin hieskoivua tai tuomea ja muiden lehtipuiden syönti on ollut vähäistä. Koko tiedote. (AK 23.6.10) 

Metsätilojen keskikoko luultua suurempi 
Yksityismetsien tilarakenne on polarisoitumassa, kun suuria ja pieniä metsätiloja muodostuu lisää. Uuden metsätilakokotilaston mukaan keskikoko on aiemmin todettua suurempi. Aiempi metsänhoitomaksuvelvollisuuteen perustunut tilasto ei antanut metsätilakoosta ja sen kehittymisestä oikeaa kuvaa. Saman omistajan useamman metsänhoitoyhdistyksen alueella sijaitsevat kiinteistöt on luettu eri metsälöiksi. Lisäksi puolisoiden yhdessä ja erikseen omistamat metsää sisältävät kiinteistöt on laskettu eri metsälöiksi. Näin tilasto on tuottanut yliarvion metsätilojen lukumäärästä ja aliarvion niiden keskikoosta.  
  Vanhan tilaston mukaan vähintään kahden hehtaarin yksityismetsätilojen keskikoko oli 23,6 ha, uuden tilaston mukaan se  on 30,3 ha eli 28 % suurempi. Jos tarkastellaan vähintään viiden hehtaarin suuruisia metsätiloja, niiden keskikoko on n. 36 haeli samaa suurusluokkaa kuin edustavissa metsänomistajatutkimuksissa on esitetty. Yli kahden hehtaarin suuruisia metsätiloja on maassamme noin 345 000 kpl ja yli viiden hehtaarin tiloja noin 283 000 kpl.  Vaikka pieniä alle kymmenen metsähehtaarin tiloja onkin lukumääräisesti syntynyt lisää moninkertaisesti suuriin yli 100 metsähehtaarin tiloihin verrattuna, pinta-alalla mitaten metsämaata ovat hankkineet lisää erityisesti suurten tilojen omistajat. Metsänomistus on siis pirstoutunut useampiin käsiin, mutta metsämaa keskittynyt yhä suuremmille maanomistajille. Lue lisää. (PR 21.6.10)

Julkaisu jääkauden jälkeisestä luonnon historiasta Ita-Fennoskandiassa
Soiden syntyhistorioiden selvittäminen tuo arvokasta tietoa soiden suojelun ja kestävän käytön suunnitteluun. Teos on kooste Karjalan tasavallassa ja Kuolan niemimaalla tehdyistä suotutkimuksista, jotka ovat kuvanneet kasvillisuuden kehitystä myöhäisjääkauden ajalta nykypäivään. Julkaisussa menneen ajan maisemien elementtejä tarkastellaan nykyistä ympäristöjen tilaa vasten geologian, geomorfologian ja kasvillisuuden pohjalta. Julkaisu sisältää arvokasta tietoa myös ilmastonmuutoksen monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi. Lue lisää. (SK 15.6.10) 

Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina: ympäristökasvatuksen näkökulma osallistumiseen
Sanna Koskisen väitöskirjatutkimuksessa (Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta) tarkastellaan lasten ja nuorten osallistumista oman lähiympäristönsä kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida ja pohtia lasten ja nuorten ympäristövastuullista osallistumista. Tutkimuksen tulosten mukaan merkittävä keino ympäristökansalaisuuden tukemiseen koulussa on yhteistyö koulun ulkopuolelle. Tutkimus esittelee mallin ympäristövastuullisesta osallistumisesta oppimisprosessina. Lue lisää. (SK 15.6.10)

Puun laadun määrittäminen jo leimikkovaiheessa auttaisi ohjaamaan puutavaran sen oikeaan käyttöön
Uuden Seelannin ja Yhdys­valtojen etelävaltioiden mäntyviljelmillä, joissa puut ovat yleensä hyvin saman­kaltaisia keskenään, käytetään akustiikkaan perustuvaa leimikoiden ennakkomittausmene­telmää. Menetelmän avulla määritetään pystypuiden laatu ja sen perusteella korjattavan puutavaran käyttökohde. Asiaa on tutkittu ensi kertaa nyt myös Suomessa. Lisää Metlan uutiskirjeessä. (AK 11.6.10)  

Poiminta- ja pienaukkohakkuut - vaihtoehtoja avohakkuulle
Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri ovat koonneet tiedon jatkuvasta kasvatuksesta julkaisuun, joka tarjoaa käytännönläheistä tietoa metsänhoidosta ilman avohakkuita. Kiinnostus metsän peitteisyyden säilyttäviin metsänhoitomenetelmiin on lisääntynyt. Taustalla ovat maisema- ja ympäristöarvot, taloudellinen vapautuminen, metsätulojen merkityksen pienentyminen sekä metsäteollisuuden rakennemuutos. Kirjassa esitetään tutkijoiden näkemys poiminta- ja pienaukkohakkuiden perusteista ja niiden soveltumisesta käytäntöön Suomen metsätaloudessa. Lisää julkaisusta. (AK 10.6.10) 

Ainespuun minimilatvaläpimitan kasvattaminen lisää rajusti hakkuutähdekertymää
Uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet edellyttävät entistä tehokkaampaa metsäbiomassan hyödyntämistä. Ainespuuhakkuissa syntyvän hakkuu­tähteen nykyistä laajamittaisempi kerääminen energiakäyttöön voi olla välttämätöntä. Tällä hetkellä valtaosa hakkuutähteistä kerätään päätehakkuu­aloilta, mutta myös harvennukset voivat tarjota merkit­tävän raaka-ainelähteen, etenkin jos ainespuun latvaläpimitta asetetaan nykyistä korkeammaksi, todetaan Forest Power -projektin tutkimuksessa. Lue lisää. (OÄ 10.6.10) 

Turpeen energiakäytön ilmastovaikutukset verrattavissa kivihiilen käyttöön
Tavallisimmilta turpeenottoalueilta otettu turve aiheuttaa energiatuotannossa samaa luokkaa olevan ilmastovaikutuksen kuin kivihiilen käyttö. Asia on nyt varmennettu suomalaisten tutkimuslaitosten tekemässä energiaturpeen elinkaariarviointeja koskevassa kriittisessä arvioinnissa. Lisää Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa. (AK 9.6.10) 

Myyräkannat nousussa koko maassa
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan eteläisen Suomen myyräkannat ovat tällä hetkellä alhaiset, mutta kesän myötä etelän myyräkannat runsastuvat, ja uutta myyrähuippua Metlaa ennustaa syksylle 2011. Tällöin pahin myyrätuhoriski maan eteläosissa olisi talvella 2011/12. Suomen pohjoispuoliskossa myyrät ovat nyt melko runsaslukuisia, enteillen myyrähuippua tulevana syksynä. Lue tiedote. (AK 3.6.10)

Biomassojen hemiselluloosat - uusi raaka-aine kemikaalien ja materiaalien tuotannossa
Puusta noin neljännes on niin sanottua hemiselluloosaa, erilaisten sokeriyksiköiden muodostamia lyhyehköjä sokeriketjuja. Jos nämä ketjut pilkotaan yksittäisiksi sokereiksi, voidaan sokerit edelleen käyttää biopolttoaineiksi tai niistä voidaan tuottaa erilaisia kemikaaleja esimerkiksi muovien tai tekstiilien lähtöaineeksi. Hemiselluloosat ovat merkittävä uusiutuva luonnonvara, jota ei tähän mennessä ole hyödynnetty nimeksikään. Metsäntutkimuslaitos on mukana aihetta tutkivassa konsortiossa. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä.(AK 28.5.10) 

Suurten ikäluokkien perijät tulevaisuuden metsänomistajina
Prof. Heimo Karppinen ja tutkija Laura Tiainen ovat tutkineet suuret ikäluokkien, vuosina 1945-50 syntyneiden, metsänomistajien perillisten metsänomistuksen tavoitteita, kiinnostusta metsätaloutta kohtaan, tietämystä metsäasioista ja metsien käsittelyyn liittyviä asenteita sekä neuvonnan ja metsäpalvelujen tarvetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla tulevia metsänomistajia. Suuret ikäluokat omistavat viidenneksen Suomen yksityismetsistä. Huomattava osa heidän metsäomaisuudestaan siirtynee heidän perillisilleen vuosien 2015-25 tienoilla.
  Tulevat metsänomistajat muistuttivat arvoiltaan muuta väestöä. Tulevat metsänomistajat voitiin ryhmitellä viiteen tavoiteryhmään, jotka muistuttavat nykyisten metsänomistajien keskuudessa havaittuja ryhmiä. Tavoitteiden voidaan siten olettaa pysyvän paljolti samankaltaisina, vaikka esimerkiksi hiilensidontaan tai bioenergiaan liittyvät näkökohdat voivat korostua. Suurimmat muutokset liittyvät todennäköisesti puuntuotannon ulkopuolisten tavoitteiden merkityksen korostumiseen, mikä saattaa heikentää yksityismetsien puun tarjontaa tulevaisuudessa. Metsäpolitiikan kannalta on tärkeää, että tulevat metsänomistajat luottavat metsäammattilaisten asiantuntemukseen. Kasvava "virkistäytyjien" ja ennen kaikkea "tietämättömien" joukko on kuitenkin ensin tavoitettava. Uudet metsänomistajat kaipasivat henkilökohtaista neuvontaa, ja pitivät myös internetpalveluja hyvänä tietolähteenä. Lisää tutkimuksesta. (PR 18.5.10) 

Pohjanmaalainen pienmetsänhoito on ekologisesti toimivaa
FM Kati Vierikko tutki väitöksessään kestävää metsätaloutta sekä luonnontieteellisenä että sosio-kulttuurisena ilmiönä. Tulokset vahvistivat käsitystä, että myös sosio-kulttuurisilla tekijöillä on suuri vaikutus käytännön metsätalouteen. Vierikko analysoi metsien ekologisesti kestävää käyttöä ja ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kestävyyskomponenttien välisiä vaihtosuhteita hyödyntäen olemassa olevia seutukuntatason sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia kuvaavia tilastoja sekä 16 riistalajin, liito-oravan sekä valtakunnallisen metsien inventointiaineistoja.
  Tulosten perusteella  Pohjanmaan seutukunnat olivat tarkasteltujen mittareiden perusteella ekologisesti toimivampia kuin Savon ja Keski-Suomen seutukunnat. Metsänomistajarakenne selitti parhaiten alueellisia eroja. Tutkimuksessa pääteltiin, että pienmetsänomistajien harjoittama metsätalous voi johtaa puuston monipuolistumiseen ja ikääntymiseen, tästä näyttävät hyötyvän tietyt metsälajit. Lue lisää. (SK 18.5.10) 

Metsien hakkuutavat monimuotoistuvat
Päättyvänä talvena käynnistyi merkittävä yhteistutkimushanke 'Metsien luontaista häiriödynamiikkaa jäljittelevä metsänkäsittely', jossa tutkitaan ja kehitellään uuden sukupolven hakkuumenetelmiä. Päämotiivina on alkujaan ollut metsien monimuotoisuuden turvaaminen, mutta puun pitkäaikaiset kysynnän muutostrendit markkinoilla tuovat nämä hakkuutavat myös metsätalouden kannattavuuden osalta kasvavan huomion kohteeksi. Lisää Helsingin yliopiston metsäntutkimuksen uutiskirjeestä. (AK 17.5.10) 

Mitä tiheämpi taimikko sitä aikaisempi ensiharvennus 
Korkeillakin koroilla tähdätään metsikön kehitysvai­heeseen suhteutettuna suureen päätehakkuu­puuston tilavuuteen. Heikoimmilla kasvupaikoilla ja 2-3 % koroilla sitä vastoin useammin toistuvat harvennukset johtavat kiertoajan loppua kohden laskevaan pohjapinta-alan tasoon. Mitä suurempi runkoluku taimikonhoidon jälkeen jätetään, sitä aikaisemmin kannattaa ensiharvennus pääsääntöi­sesti tehdä. Lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta -uutiskirjessä. (AK 4.5.10)

Biologinen vesakontorjunta tehoaa pihlajaan ja haapaan
Lehtipuut muodostavat taajama-alueilla tiheitä pusikoita, jotka haittaavat sekä havupuiden uudis­tumista että metsien ulkoilu­käyttöä. Kehitteillä olevan biologisen torjunta-aineen, purppuranahakka -sieniliuoksen käyttö osoittautui melko tehokkaaksi pihlajan ja haavan vesakoiden torjunnassa.  Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 3.5.10)

Metsänomistajien näkemyksiä metsäsuunnittelupalveluista selvitetty
Osana Metlan toteuttamaa metsänomistajakyselyä selvitettiin myös metsänomistajien näkemyksiä metsäsuunnitelman hyödyntämiseen ja vuorovaikutukseen suunnitelmien laadinnassa. Tuloksia verrattiin 10 vuoden takaisiin. Suuri osa metsäsuunnitelman omistajista on edelleenkin tyytyväinen metsäsuunnitelmaansa.  Voimassaoleva suunnitelma löytyy kuitenkin hieman harvemmalta metsän omistajalta kuin aiemmin. Metsänomistajat kokivat tärkeimmiksi metsäsuunnitelmasta saataviksi hyödyiksi tiedot puuston määrästä ja kasvusta, metsien kehityksestä sekä metsänhoitokohteista.
  Metsänomistajat osallistuvat metsäsuunnitelman laadintaan monipuolisemmin kuin aiemmin; suunnittelijan ja metsänomistajan välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Vuorovaikutuksessa on kuitenkin edelleenkin parantamisen varaa. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä (RP 26.4.10)

Keväällä ajankohtaisia aiheita
'Kevään etenemistä on seurattu aina - tiedolle on nyt uutta käyttöä', 'Kevättulva siirtää hiiltä ja ravinteita metsästä vesistöihin' ja 'Koivun siitepölykausi onkin monimutkainen ilmiö'. Metlan uutiskirje. (AK 20.4.10) 

Käytännön metsäsuunnittelua kehitetään yhteisvoimin
Metsäsuunnittelun maailma muuttuu. Mitä tekee metsäsuunnittelija, kun laserkeilaus tuottaa perustiedot metsästä ja metsänomistajat odot­tavat uusia palveluja? Yhteistutkimukseen metsäammattilaisten kanssa tarttuivat Metla, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Vuorovaikutteinen työskentely kantaa hedelmää: tutkimustietoa menee käytäntöön ja tutkijat saavat työnsä pohjaksi metsäalan käytännön toimijoiden näkökulmia. Metlan uutiskirje. (AK 20.4.10)

Uusia metsänhoidon tutkimuksia alkamassa
Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelmassa (MKL) alkaa kaksi uutta tutkimusta:  Kolmivuotinen "Teknologialla tehokkuutta metsänhoi­toon - koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto" -hanke sekä syksyyn 2010 kestävä "Metsänhoitokoneiden tuotteis­taminen ja kansainvälinen markkinapotentiaali" -selvitystyö. Lisää  Metlan tutkimuksista. (AK 20.4.10)

Mitattu tieto parantaa uudistamisen laatua
Metsänuudistamisen laadun hallinta -projektin laatu­työllä oli eniten vaikutusta osallistuneiden toimijoiden maanmuokkaustoimintaan. Kaivurimuokkaajien määrä lisääntyi, muokkaajat hankkivat uutta välineistöä (esim. kauhoja) ja laikkumätästyksen osuus kuusen uudistamisessa kasvoi eniten. Metlan uutiskirje  (KK 16.4.10)

Ruskomäntypistiäisen aiheuttamia neulastuhoja odotettavissa runsaasti kesälle 2010
Talven aikana otettujen näytteiden perusteella ruskopistiäistuhot (Neodiprion sertifer) ovat runsaat tulevanakin kesänä. Ruskomäntypistiäisnäytteitä on kerätty 78 kohteelta Lounais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Rannikon ja Keski-Suomen metsäkeskusten alueelta.  Metlan tiedote. (AK 1.4.10)