Pohjoiset metsät näyttävät tien kestävyyteen
Euroopan metsäinstituutti on kehittänyt uutta metsänkäytön kestävyyttä arvioivaa lähestymistapaa ja työkalua. ToSIA-nimisen työkalun avulla päästään arvioimaan metsän käytön vaikutuksia kaikista kestävyyden näkökulmista käsin. Taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset ulottuvuudet ovat näin tasapainoisesti tarkasteltavissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa työkalua on hyödynnetty alueellisen Ilmasto- ja energiaohjelman laadinnan yhteydessä. Hankkeen verkkosivu (englanniksi). (AK 30.6.11)

Suomen metsiin on laadittu paloherkkyysluokitus
Suomen metsien paloainekset – kohti parempaa tulen hallintaa -kirjan tavoitteena on edistää metsäpalontorjuntaa ja kulotuksien toteuttamista. Viimeisin tutkimustieto on koottu käytäntöä palvelevaksi kirjaksi niin pelastus- kuin metsäorganisaatioiden käyttöön.Suomen metsät luokitellaan 15 paloainestyyppiin, joiden tunnukset vastaavat metsätalouden ja metsäsuunnittelun luokituksia. Lue lisää tiedotteesta. (AK 29.6.11)

Parhaan tuoton tavoittelu yksittäisellä leimikolla saattaa muuttaa koko hankinta-alueen puuvirtaa
Puun jalostusketjujen arvonmuodostus ja niiden optimointi (WoodValue) -hanke toteutettiin osana PUU-tutkimusohjelmaa vuosina 2008–2011. Hanketta koordinoitiin Metlan Parkanon toimipaikasta. Ensimmäisten koelaskelmien mukaan yhden hankinta-alueen puuvirrat saattavat muuttua merkittävästi, mikäli katkonta tehdään tavoitellen parasta rahallista tuottoa yhdellä yksittäisellä leimikolla. Laskelmien perusteella voi käydä jopa niin, että joltain leimikolta tukkipuuta ohjautuu sellun keittoon, koska nettotuotto on tällöin parempi. Lue lisää uutiskirjeestä. (AK 28.6.11)

Opas metsätilan sukupolvenvaihdoksiin
Metla on julkaissut oppaan, jonka tavoitteena on rohkaista metsänomistajia suunnittelemaan ja tekemään metsätilan sukupolvenvaihdos tai luovutus ajoissa ja harkitusti. Oppaassa selvitetään sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtoja, etenemistapoja ja verotusta sekä niihin liittyviä erityistilanteita. Oppaan on kirjoittanut varatuomari Matti Kiviniemi yhteistyössä Metlan tutkijoiden Harri Hännisen, Jussi Leppäsen ja Simo Tikakosken kanssa. Opas on laadittu seikkaperäisesti ja helppolukuisasti. Internetistä tulostettava versio  tai selailtava versio. (PR 23.6.11)

Itsenäisten sahojen tuotantotehokkuuksissa eroja
Kansainvälisesti katsoen suomalaiset itsenäiset sahat toimivat tuotanto­teknisesti tehokkaasti. Yritys­kohtaisesti tuotannon tehokkuudessa on kuitenkin huomattavia eroja. Lue lisää Metlan Talous ja yhteiskunta -uutiskirjeestä. (AK 22.6.11)

Metsänomistajien näkemykset metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta
Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan metsänomistajista yli puolet on tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Tyytymättömiä on joka kuudes, ja tyytymättömyyttä aiheuttavat erityisesti avohakkuut, menetelmien vaihtoehdottomuus, maan muokkaus ja liian raskaiden koneiden aiheuttamat korjuujäljet. Eri-ikäisrakenteiseen eli jatkuvaan kasvatukseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Lähes puolet uskoo jatkuvan kasvatuksen olevan mahdollista Suomen olosuhteissa ja yhtä moni katsoo sen olevan mahdollista ainakin joillain kohteilla. Lue lisää. (AK 20.6.11)

Soiden tuhkalannoitus ei lisää vesistöjen fosfori- tai typpikuormitusta
Bioenergiaa tuotettaessa sivutuotteena syntyy tuhkaa, jota parhaimmillaan voidaan kierrättää takaisin muun muassa metsiin parantamaan puuston kasvua. Tuhka ei sisällä typpeä, mikä kangasmailla on yleisin kasvua rajoittava minimiravinne, siksi tuhka soveltuukin parhaiten runsastyppisten suometsien kalium- ja fosforilannoitteeksi. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 20.6.11)

Metsähakkeen käyttömäärät kasvavat - käyttöpaikkahaketus lisääntyy
Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen vuonna 2010 Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia logistisia tuotantoketjuvaihtoehtoja metsähaketoimituksiin. Käyttöpaikkahaketusta hankkeessa tutkittiin kiinteällä, vaakasyöttöisellä Saalasti Murska 1224 HF -suurtehomurskaimella. Tutkimukset tehtiin Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksella, UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla. Katso tiedote ja kalvosarja.(AK 14.6.11)

Lämmin kevät käynnisti kasvun varhain
Metlan www-sivuilla seurataan tällä kasvukaudella viiden puun paksuuskasvua päivittäin. Seurattaviin puihin on kiinnitetty pannat, jotka rekisteröivät runkojen ympärysmitassa tapahtuneet muutokset. Puiden pannat lähettävät tiedot tietokoneelle, joka piirtää kuvaa puun läpimitassa tapahtuneista muutoksista. Kasvutiedot julkaistaan päivittäin osoitteessa www.metla.fi/metinfo/kasvu/paivittainen. (AK 13.6.11)

Tutkimuksessa löydetty uusia tervasrosoa levittäviä kasveja
Kokeellisissa tutkimuksissa on löydetty uusia tervasrosoja levittäviä kasveja. Tutkimusten mukaan tervasroso ja herukanvillaruoste saattavat levitä mäntyihin Suomessa verrattain yleisinä kasvavista kuusiolajeista. Tulokset ovat ensimmäiset eurooppalaiset havainnot herukanvillaruosteesta muilla väli-isännillä kuin herukoilla. Tuhosienillä tehdyissä väli-isäntäkasvikokeissa tervasroso (Cronartium flaccidum) muodosti sekä kesä- että talvi-itiöpesäkkeitä vanhoilla pohjanluhtakuusion (P. palustris ssp. palustris) lehdillä. Pesäkkeitä muodostui myös lapinkuusion (Pedicularis lapponica), käärmeenpistonyrtin (Vincetoxicum hirundinaria) ja metsämaitikan (Melampyrum sylvaticum) lehdillä. Lisää Metlan tiedotteessa. (AK 13.6.11)

Lapin myyrähuippu syksyllä 2010 johti maakunnan pahimpiin metsätuhoihin kolmeen vuosikymmeneen
Metlan syksyisen ennusteen mukaisesti myyrät aiheuttivat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla merkittäviä metsätuhoja viime talven aikana. Tämä johtuu siitä, että pohjoisessa vuosikymmeniä alhaisissa tiheyksissä esiintyneet pelto- ja lapinmyyrä runsastuivat viime vuonna voimakkaasti. Suurimmassa osassa Pohjois-Suomea myyriä tavataan maastossa vielä runsaasti. Paikoin myyräkanta saattaa laskea jo kesän 2011 aikana, paikoin säilyy ensi talveen. Eteläisen Suomen myyräkannat ovat runsastumassa kohti huippua kuluvan vuoden aikana. Lue tiedote. (AK 9.6.11)

Metsien hiilivarastot ovat kasvaneet Metsähallituksen mailla
Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Metsähallituksen metsien hiilivarasto on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien. Puuston hiilivarasto on lisääntynyt sekä talousmetsissä että suojelualueilla. Suurinta lisäys on ollut Lapin talousmetsien männiköissä. Lue tiedote. (AK 8.6.11)

Metsäpalot vähentyneet laajalti pohjoisissa havumetsissä
Metsäntutkimuslaitoksen vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt metsäpalojen esiintymistä viime vuosisatoina eri puolilla pohjoista havumetsävyöhykettä. Tutkimuksissa ilmeni, että palot ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet asuttujen seutujen lisäksi myös harvaan asutuilla ja tiettömillä alueilla Keski-Siperiassa ja Luoteis-Kanadassa. Viimeaikoina pohjoiset havumetsät ovat palaneet laskennallisesti satojen tai tuhansien vuosien välein. Aiemmin palojen välit olivat keskimäärin vain muutamia vuosikymmeniä. Lue lisää. (AK 8.6.11)

Lapin nuoret metsät energiapuun lähteenä
Lapissa riittää ylitiheitä nuoria metsiä, joissa taimikonhoito on myöhästynyt, mutta joita ei vielä ole järkevää ensiharventaa. Olisiko energiapuuharvennus näissä kohteissa kannattavaa? Metla tutkii asiaa eri toimijoiden kannalta Lapin bioenergiaohjelmaan kuuluvassa Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa -yhteistutkimushankkeessa. Hankkeesta kerrotaan tarkemmin Metlan uutiskirjeessä. (AK 19.5.11)

Kitkentä sopii kuusen varhaisperkaukseen
Mikael Kukkosen Itä-Suomen yliopiston pro gradu -työssä tutkittiin, tarvitaanko kitketyissä kuusentaimikoissa taimikonhoitoa vai säilyttävätkö kitkemällä vapautetut kuusen taimet valta-asemansa ilman lisätyötä ja -kustannuksia. Tulosten perusteella kitkevä varhaisperkaus on hyvä kuusentaimikon varhaisperkausmenetelmä. Kitketyistä taimikoista 68 % selvisi kasvun simuloinnin mukaan ilman toista taimikonhoitoa. Lue lisää.
  Kitkennästä on uusinta tietoa myös  Metlan tutkimusartikkelissa Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa – työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu. Metsätieteen aikakauskirja. (AK 18.5.2011)

Taimettuminen vaihtelevaa ja taimien kehitys hidasta eri-ikäiskuusikossa
Metsäntutkimuslaitos tutki taimettumista 15:ssa poimintahakkuilla käsitellyssä kuusivaltaisessa eteläsuomalaisessa metsikössä. Osoittautui, että taimettuminen oli kohtalaisen hyvää, mutta epätasaista. Lue lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta -uutiskirjeestä. (AK 9.5.11)

Tutkimus tuottaa uutta tietoa ympäristöpalvelujen arvottamisesta ja markkinoista
Metla on aloittanut metsien ympäristö­palvelujen markkinat ja arvottaminen -tutkimuksen. Met­sien keskeisimmät ympäristöpalvelut ovat luonnon moni­muotoisuus ja sii­hen kytkeytyvät ekosys­teemipalvelut kuten virkistys- ja luontomatkailumahdollisuudet. Lue lisää.  (AK 4.5.11) 

Kansainväliseen puukauppaan liittyy tuholaisriski
Tämänhetkinen tuntemuksemme kansainvälisen puutavarakaupan mukana kulkeutuvista metsätuhoja aiheuttavista hyönteisistä ja taudinaiheuttajista sekä niihin liittyvistä riskeistä on vielä hyvin puutteellinen. FM Riikka Linnakosken väitöstutkimuksen perusteella Fennoskandiassa ja muun muassa Venäjän Karjalassa luontaisesti esiintyvät kaarnakuoriaiset kuljettavat mukanaan aikaisemmin tiedettyä runsaslukuisampaa sienilajistoa. Tieteelle aikaisemmin tuntemattomia sienilajeja löytyi useita. Esimerkiksi koivulla elävä koivunmantokuoriainen kuljettaa yleisesti mukanaan sientä joka on läheinen sukulainen erittäin patogeenisille Hollannin jalavatautia aiheuttaville lajeille. Lue lisää Itä-Suomen yliopiston tiedotteesta. (AK 2.5.11) 

Metsäsuunnittelu onnistuisi myös etänä
Yhteisomistustilojen omistajat ja heidän metsänsä sijaitsevat usein kaukana toisistaan. Omistajien ja metsäsuunnittelijan henkilökohtainen tapaaminen on hankalaa. Miten käy metsäsuunnittelun? Juuri valmistuneessa tutkimuksessa ei käyty lain­kaan metsässä eikä tavattu osapuolia henkilökoh­taisesti – silti metsäsuunnitelma tuli tehtyä. Lue lisää Metlan Metsäsuunnittelu-uutiskirjeestä. (AK 2.5.11)

Isot ja tiiviit hakekuormat Jenz-hakkurilla 
Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan tienvarsivarastoilla. Energiapuun haketuskalustoa on tutkittu niin tuottavuuden kuin valmistetun hakkeen laadunkin suhteen hyvin vähän 2000-luvulla Suomessa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Lokakuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Hakevuori Oy:n Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkurista tienvarsihaketuksessa. Lue lisää energiapuun korjuusta Metsätehon tiedotteista. (AK 21.4.11)

Koivun ennustetaan kukkivan vähiten kolmeenkymmeneen vuoteen
Metsäntutkimuslaitos ennustaa täksi kevääksi erittäin heikkoa koivun ja kuusen kukintaa koko maahan. Odotettavissa on todennäköisesti heikoin koivun kukintavuosi yli 30 vuoteen. Myös männyn kukinta jäänee suuressa osassa Suomea keskimääräistä heikommaksi. Kahden edellisen kasvukauden sääoloilla arvioidaan olevan keskeinen vaikutus kukintojen vähäiseen muodostumiseen. Lue lisää Metlan Vuodenkierto - fenologiauutisia -uutiskirjeestä. Tutustu myös uudistuneisiin Vuodenkierto-sivuihin. (AK 21.4.11) 

Metsien ilmastovaikutuksia aletaan tutkia laajana kokonaisuutena
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos sai yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikön HENVIn rahoitusta vuosille 2011–2014 kahdelle tutkimushankkeelle. Toinen näistä on prof. Eero Nikinmaan johtama tutkimuskokonaisuus Metsät ja ilmastonmuutos: Optimizing forest management and conservation to account for multiple interactions with the climate yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Hankkeessa on mukana myös yhteiskuntatieteilijöitä, jotka tutkivat metsätalouden sosiaalista hyväksyttävyyttä, kun ilmastonmuutos huomioidaan. Lue lisää Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen uutiskirjeestä. (AK 20.4.11)  

Kantojen korjuu tyvilahokohteelta on taitolaji
Kun kantoja nostetaan, lahot juuret murtuvat ja juurikäävän tartuttamia juurten kappaleita, osin kokonaisia juuria, jää korjuukohteelle. Metlassa selvitettiin, kuinka kauan juurikääpärihmasto säilyy elossa maahan jääneissä juuren osissa ja leviääkö sieni niistä edelleen seuraavan puusukupolven taimiin. Lue lisää Taimitietopalvelun uutiskirjeestä. (OÄ 18.4.11) 

Miten metsäpolitiikkaa tulisi uudistaa?
Murroksen jälkeen -kirjassa esitetään kaksi metsäpolitiikan uudistamiseen liittyvää politiikkasuositusta. Ensinnäkin politiikan arvoperustaa ja edustuksellisuutta ehdotetaan laajen­nettavaksi. Metsä­politiikassa olisi irtauduttava eturyhmä­vetoisesta valmistelusta. Toiseksi nähdään, että erillisen metsä­politiikan harjoittamisen edellytykset ja tarkoituksenmukaisuus ovat kaventuneet, koska erityisesti energia- ja ilmastopolitiikka vaikuttavat yhä enemmän metsäalaan. Lue lisää Metlan Talous ja yhteiskunta -uutiskirjeestä. (AK 15.4.11) 

Biomassavarojen arviointia yhteenäistetään
Metla on osallistunutta kansainväliseen Biomass Energy Europe (BEE) –projektiin. Projektissa tehtiin kolme vuotta töitä biomassavarojen arviointimenetelmien yhtenäistämi­seksi Euroopassa ja sen naapurimaissa. Tärkeimpiä yksittäisiä syitä suuriin eroihin biomassavarojen arvioissa ovat muun muassa käytettyjen menetel­mien ja lähestymistapojen hajanaisuus, erot käytetyissä lähtötiedoissa, erilaiset menetelmät arvioitaessa energiakasvien viljelyyn sopivia maa-alueita sekä erilaiset kertoimet ja oletukset arvioitaessa biomassan tuotanto- ja käyttöpotentiaaleja. Vuoden 2010 lopussa päättyneen Ben-projektin tavoitteena oli yhtenäistää ja sitä kautta parantaa biomassavara-arvioiden vertailtavuutta, tarkkuutta ja luotettavuutta Euroopassa ja sen naapurimaissa. Yhtenäisistä käytännöistä on iloa viimeistään silloin, kun haasteellisia uusiutuvan energian tavoitteita yritetään lähivuosina. Lue lisää (englanniksi). (OÄ 15.4.11)  

Taimikon varhaishoitokampanjan vaikuttavuus Pohjois-Karjalan alueella
Vuoden 2010 taimikon varhaishoitokampanjalla saatiin nostettua Pohjois-Karjalan varhaishoitomäärää 1 %  kampanjavuonna, kun verrattiin kampanjan kohderyhmän ja muiden metsänomistajien hoitomääriä. Kuitenkin metsänomistajien mielestä kampanjointi ja muistuttaminen nostavat yleisesti aktiivisuutta ja toimivat hyvänä kannustimena. Lisäksi ihmisten mielikuviin on helpompi vaikuttaa kuin aikaansaada käytännön toimia. Katso: Maija Vanhatalon Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tekemä opinnäytetyö. (AK 8.4.11) 

Kauniita maisemia talousmetsiin
Metsämaisema on tärkeä suomalaisten hyvinvoinnille ja elinympäristön laadulle. Maiseman merkitys korostuu etenkin asutuksen läheisyydessä ja virkistys- ja matkailuympäristöissä. Metla toteutti vuosina 2008–2010 tutkimuksen, jossa tuotettiin käytän­nönläheistä tietoa maisema- ja virkistyskäyttöarvojen huomioimiseksi nykyistä paremmin metsätaloudessa. Tutkimus tuotti kuvauksen metsätalouden maisema- ja virkistyskäyttö­arvojen tuottamisprosessista ja kehittämis- ja tutkimusehdotuksia maise­manhoidon edistämiseksi talousmetsissä. Lisää hankkeen verkkosivulla ja raporteissa Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa,   Hakkuukoneen kuljettajien näkemyksiä maisemanhoidosta ja    Maiseman huomioon ottaminen metsätaloudessa. (AK 8.4.11) 

Työkaluja metsänhoitopalvelujen laadun kehittämiseen
Metla kehittää työkaluja metsänuudistamis- ja metsänhoitopalvelujen laadun parempaan hallin­taan. Metsäpalvelujen tuotekehityksessä koros­tuvat metsänomistajalle lisäarvoa tuovien palvelu­kokonaisuuksien tuotannon suunnittelu, hallinta ja jatkokehitys. Menetelmä- ja materiaalivalinnat, työlajien toteutus sekä ajoitus ovat keskeisessä roolissa. Lue lisää. (AK 5.4.11) 

Metsähakkeen käyttötavoitteiden toteutuminen edellyttää saha- ja vaneriteollisuuden tuotannon kasvua
Metsähakkeen tarjonta ei riitä täyttämään työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2010 asettaman uusiutuvan energian velvoitepaketin tavoitetta, mikäli raakapuun hakkuut eivät palaudu vuoden 2007 ennätykselliselle, lähes 58 miljoonan kuutiometrin tasolle. Lue lisää Metlan Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman uutiskirjeestä. (AK 4.4.11) 

Ravinteisuus vaikuttaa metsäojitettujen soiden hiilidioksidipäästöihin
Metsäojitettujen soiden maaperästä vuosittain vapautuvan hiilidioksidin määrä on suurin rehevillä soilla ja vähenee hivenen kasvupaikan muuttuessa karummaksi. Tulos on samansuuntainen sekä koko­nais­maahengityksen että mikrobien hajotus­toimin­nan seurauksena vapautuvan hiilidioksidin osalta. Lue lisää Metlan Metsäekosysteemin toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -uutiskirjeestä. (AK 4.4.11) 

Ilmastonmuutoksen ja kuivuuden vaikutuksia hiilinieluille ja metsätuhoille selvitetään
Ilmastonmuutos vaikuttaa vuotuiseen kokonaissadantaan, sateiden ajoittumiseen ja siten metsien kokemaan kuivuuteen eri tavoin eri alueilla Suomea. Kuivuus hidastaa metsien kasvua ja lisää metsätuhoriskejä. Metla arvioi kuinka hiilinielu ja metsätuhoalttius muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Metlassa käynnistynyt EU Life+ -rahoitteinen Climforisk-hanke (2011–2014) kokoaa yhteen useita Suomen metsiin liittyviä tietolähteitä. Hankkeessa kartoitetaan alueet, jotka ovat kuivuuden vaikutuksille herkimpiä. Arviot ja ennusteet kuivuudesta liitetään tietoihin metsätuhoista. Lue tiedote. (AK 4.4.11) 

Vahva panostus puiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen
Metla aloittaa kolmevuotisen tutkimushankkeen Punkaharjulla. ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” -tutkimushanke toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoilla. Tutkimuksen tavoitteena on metsäpuiden kasvullisen lisäysmenetelmien osaamisen syventäminen sekä tutkimuksen ja käytännön toimijoiden entistä tiiviimpi verkottuminen. Lue tiedote. (AK 4.4.11) 

Suomen metsiin on laadittu paloherkkyysluokitus
Suomen metsien paloainekset – kohti parempaa tulen hallintaa -kirjan tavoitteena on edistää metsäpalontorjuntaa ja kulotuksien toteuttamista. Viimeisin tutkimustieto on koottu käytäntöä palvelevaksi kirjaksi niin pelastus- kuin metsäorganisaatioiden käyttöön.Suomen metsät luokitellaan 15 paloainestyyppiin, joiden tunnukset vastaavat metsätalouden ja metsäsuunnittelun luokituksia. Lue lisää tiedotteesta. (AK 29.6.11)

Parhaan tuoton tavoittelu yksittäisellä leimikolla saattaa muuttaa koko hankinta-alueen puuvirtaa
Puun jalostusketjujen arvonmuodostus ja niiden optimointi (WoodValue) -hanke toteutettiin osana PUU-tutkimusohjelmaa vuosina 2008–2011. Hanketta koordinoitiin Metlan Parkanon toimipaikasta. Ensimmäisten koelaskelmien mukaan yhden hankinta-alueen puuvirrat saattavat muuttua merkittävästi, mikäli katkonta tehdään tavoitellen parasta rahallista tuottoa yhdellä yksittäisellä leimikolla. Laskelmien perusteella voi käydä jopa niin, että joltain leimikolta tukkipuuta ohjautuu sellun keittoon, koska nettotuotto on tällöin parempi. Lue lisää uutiskirjeestä. (AK 28.6.11)

Opas metsätilan sukupolvenvaihdoksiin
Metla on julkaissut oppaan, jonka tavoitteena on rohkaista metsänomistajia suunnittelemaan ja tekemään metsätilan sukupolvenvaihdos tai luovutus ajoissa ja harkitusti. Oppaassa selvitetään sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtoja, etenemistapoja ja verotusta sekä niihin liittyviä erityistilanteita. Oppaan on kirjoittanut varatuomari Matti Kiviniemi yhteistyössä Metlan tutkijoiden Harri Hännisen, Jussi Leppäsen ja Simo Tikakosken kanssa. Opas on laadittu seikkaperäisesti ja helppolukuisasti. Internetistä tulostettava versio  tai selailtava versio. (PR 23.6.11)

Itsenäisten sahojen tuotantotehokkuuksissa eroja
Kansainvälisesti katsoen suomalaiset itsenäiset sahat toimivat tuotanto­teknisesti tehokkaasti. Yritys­kohtaisesti tuotannon tehokkuudessa on kuitenkin huomattavia eroja. Lue lisää Metlan Talous ja yhteiskunta -uutiskirjeestä. (AK 22.6.11)

Metsänomistajien näkemykset metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta
Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan metsänomistajista yli puolet on tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Tyytymättömiä on joka kuudes, ja tyytymättömyyttä aiheuttavat erityisesti avohakkuut, menetelmien vaihtoehdottomuus, maan muokkaus ja liian raskaiden koneiden aiheuttamat korjuujäljet. Eri-ikäisrakenteiseen eli jatkuvaan kasvatukseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Lähes puolet uskoo jatkuvan kasvatuksen olevan mahdollista Suomen olosuhteissa ja yhtä moni katsoo sen olevan mahdollista ainakin joillain kohteilla. Lue lisää. (AK 20.6.11)

Soiden tuhkalannoitus ei lisää vesistöjen fosfori- tai typpikuormitusta
Bioenergiaa tuotettaessa sivutuotteena syntyy tuhkaa, jota parhaimmillaan voidaan kierrättää takaisin muun muassa metsiin parantamaan puuston kasvua. Tuhka ei sisällä typpeä, mikä kangasmailla on yleisin kasvua rajoittava minimiravinne, siksi tuhka soveltuukin parhaiten runsastyppisten suometsien kalium- ja fosforilannoitteeksi. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 20.6.11)

Metsähakkeen käyttömäärät kasvavat - käyttöpaikkahaketus lisääntyy
Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen vuonna 2010 Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia logistisia tuotantoketjuvaihtoehtoja metsähaketoimituksiin. Käyttöpaikkahaketusta hankkeessa tutkittiin kiinteällä, vaakasyöttöisellä Saalasti Murska 1224 HF -suurtehomurskaimella. Tutkimukset tehtiin Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksella, UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla. Katso tiedote ja kalvosarja.(AK 14.6.11)

Lämmin kevät käynnisti kasvun varhain
Metlan www-sivuilla seurataan tällä kasvukaudella viiden puun paksuuskasvua päivittäin. Seurattaviin puihin on kiinnitetty pannat, jotka rekisteröivät runkojen ympärysmitassa tapahtuneet muutokset. Puiden pannat lähettävät tiedot tietokoneelle, joka piirtää kuvaa puun läpimitassa tapahtuneista muutoksista. Kasvutiedot julkaistaan päivittäin osoitteessa www.metla.fi/metinfo/kasvu/paivittainen. (AK 13.6.11)

Tutkimuksessa löydetty uusia tervasrosoa levittäviä kasveja
Kokeellisissa tutkimuksissa on löydetty uusia tervasrosoja levittäviä kasveja. Tutkimusten mukaan tervasroso ja herukanvillaruoste saattavat levitä mäntyihin Suomessa verrattain yleisinä kasvavista kuusiolajeista. Tulokset ovat ensimmäiset eurooppalaiset havainnot herukanvillaruosteesta muilla väli-isännillä kuin herukoilla. Tuhosienillä tehdyissä väli-isäntäkasvikokeissa tervasroso (Cronartium flaccidum) muodosti sekä kesä- että talvi-itiöpesäkkeitä vanhoilla pohjanluhtakuusion (P. palustris ssp. palustris) lehdillä. Pesäkkeitä muodostui myös lapinkuusion (Pedicularis lapponica), käärmeenpistonyrtin (Vincetoxicum hirundinaria) ja metsämaitikan (Melampyrum sylvaticum) lehdillä. Lisää Metlan tiedotteessa. (AK 13.6.11)

Lapin myyrähuippu syksyllä 2010 johti maakunnan pahimpiin metsätuhoihin kolmeen vuosikymmeneen
Metlan syksyisen ennusteen mukaisesti myyrät aiheuttivat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla merkittäviä metsätuhoja viime talven aikana. Tämä johtuu siitä, että pohjoisessa vuosikymmeniä alhaisissa tiheyksissä esiintyneet pelto- ja lapinmyyrä runsastuivat viime vuonna voimakkaasti. Suurimmassa osassa Pohjois-Suomea myyriä tavataan maastossa vielä runsaasti. Paikoin myyräkanta saattaa laskea jo kesän 2011 aikana, paikoin säilyy ensi talveen. Eteläisen Suomen myyräkannat ovat runsastumassa kohti huippua kuluvan vuoden aikana. Lue tiedote. (AK 9.6.11)

Metsien hiilivarastot ovat kasvaneet Metsähallituksen mailla
Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Metsähallituksen metsien hiilivarasto on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien. Puuston hiilivarasto on lisääntynyt sekä talousmetsissä että suojelualueilla. Suurinta lisäys on ollut Lapin talousmetsien männiköissä. Lue tiedote. (AK 8.6.11)

Metsäpalot vähentyneet laajalti pohjoisissa havumetsissä
Metsäntutkimuslaitoksen vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt metsäpalojen esiintymistä viime vuosisatoina eri puolilla pohjoista havumetsävyöhykettä. Tutkimuksissa ilmeni, että palot ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet asuttujen seutujen lisäksi myös harvaan asutuilla ja tiettömillä alueilla Keski-Siperiassa ja Luoteis-Kanadassa. Viimeaikoina pohjoiset havumetsät ovat palaneet laskennallisesti satojen tai tuhansien vuosien välein. Aiemmin palojen välit olivat keskimäärin vain muutamia vuosikymmeniä. Lue lisää. (AK 8.6.11)

Lapin nuoret metsät energiapuun lähteenä
Lapissa riittää ylitiheitä nuoria metsiä, joissa taimikonhoito on myöhästynyt, mutta joita ei vielä ole järkevää ensiharventaa. Olisiko energiapuuharvennus näissä kohteissa kannattavaa? Metla tutkii asiaa eri toimijoiden kannalta Lapin bioenergiaohjelmaan kuuluvassa Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa -yhteistutkimushankkeessa. Hankkeesta kerrotaan tarkemmin Metlan uutiskirjeessä. (AK 19.5.11)

Kitkentä sopii kuusen varhaisperkaukseen
Mikael Kukkosen Itä-Suomen yliopiston pro gradu -työssä tutkittiin, tarvitaanko kitketyissä kuusentaimikoissa taimikonhoitoa vai säilyttävätkö kitkemällä vapautetut kuusen taimet valta-asemansa ilman lisätyötä ja -kustannuksia. Tulosten perusteella kitkevä varhaisperkaus on hyvä kuusentaimikon varhaisperkausmenetelmä. Kitketyistä taimikoista 68 % selvisi kasvun simuloinnin mukaan ilman toista taimikonhoitoa. Lue lisää.
  Kitkennästä on uusinta tietoa myös  Metlan tutkimusartikkelissa Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa – työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu. Metsätieteen aikakauskirja. (AK 18.5.2011)

Taimettuminen vaihtelevaa ja taimien kehitys hidasta eri-ikäiskuusikossa
Metsäntutkimuslaitos tutki taimettumista 15:ssa poimintahakkuilla käsitellyssä kuusivaltaisessa eteläsuomalaisessa metsikössä. Osoittautui, että taimettuminen oli kohtalaisen hyvää, mutta epätasaista. Lue lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta -uutiskirjeestä. (AK 9.5.11)

Tutkimus tuottaa uutta tietoa ympäristöpalvelujen arvottamisesta ja markkinoista
Metla on aloittanut metsien ympäristö­palvelujen markkinat ja arvottaminen -tutkimuksen. Met­sien keskeisimmät ympäristöpalvelut ovat luonnon moni­muotoisuus ja sii­hen kytkeytyvät ekosys­teemipalvelut kuten virkistys- ja luontomatkailumahdollisuudet. Lue lisää.  (AK 4.5.11) 

Kansainväliseen puukauppaan liittyy tuholaisriski
Tämänhetkinen tuntemuksemme kansainvälisen puutavarakaupan mukana kulkeutuvista metsätuhoja aiheuttavista hyönteisistä ja taudinaiheuttajista sekä niihin liittyvistä riskeistä on vielä hyvin puutteellinen. FM Riikka Linnakosken väitöstutkimuksen perusteella Fennoskandiassa ja muun muassa Venäjän Karjalassa luontaisesti esiintyvät kaarnakuoriaiset kuljettavat mukanaan aikaisemmin tiedettyä runsaslukuisampaa sienilajistoa. Tieteelle aikaisemmin tuntemattomia sienilajeja löytyi useita. Esimerkiksi koivulla elävä koivunmantokuoriainen kuljettaa yleisesti mukanaan sientä joka on läheinen sukulainen erittäin patogeenisille Hollannin jalavatautia aiheuttaville lajeille. Lue lisää Itä-Suomen yliopiston tiedotteesta. (AK 2.5.11) 

Metsäsuunnittelu onnistuisi myös etänä
Yhteisomistustilojen omistajat ja heidän metsänsä sijaitsevat usein kaukana toisistaan. Omistajien ja metsäsuunnittelijan henkilökohtainen tapaaminen on hankalaa. Miten käy metsäsuunnittelun? Juuri valmistuneessa tutkimuksessa ei käyty lain­kaan metsässä eikä tavattu osapuolia henkilökoh­taisesti – silti metsäsuunnitelma tuli tehtyä. Lue lisää Metlan Metsäsuunnittelu-uutiskirjeestä. (AK 2.5.11)

Isot ja tiiviit hakekuormat Jenz-hakkurilla 
Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan tienvarsivarastoilla. Energiapuun haketuskalustoa on tutkittu niin tuottavuuden kuin valmistetun hakkeen laadunkin suhteen hyvin vähän 2000-luvulla Suomessa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Lokakuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Hakevuori Oy:n Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkurista tienvarsihaketuksessa. Lue lisää energiapuun korjuusta Metsätehon tiedotteista. (AK 21.4.11)

Koivun ennustetaan kukkivan vähiten kolmeenkymmeneen vuoteen
Metsäntutkimuslaitos ennustaa täksi kevääksi erittäin heikkoa koivun ja kuusen kukintaa koko maahan. Odotettavissa on todennäköisesti heikoin koivun kukintavuosi yli 30 vuoteen. Myös männyn kukinta jäänee suuressa osassa Suomea keskimääräistä heikommaksi. Kahden edellisen kasvukauden sääoloilla arvioidaan olevan keskeinen vaikutus kukintojen vähäiseen muodostumiseen. Lue lisää Metlan Vuodenkierto - fenologiauutisia -uutiskirjeestä. Tutustu myös uudistuneisiin Vuodenkierto-sivuihin. (AK 21.4.11) 

Metsien ilmastovaikutuksia aletaan tutkia laajana kokonaisuutena
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos sai yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikön HENVIn rahoitusta vuosille 2011–2014 kahdelle tutkimushankkeelle. Toinen näistä on prof. Eero Nikinmaan johtama tutkimuskokonaisuus Metsät ja ilmastonmuutos: Optimizing forest management and conservation to account for multiple interactions with the climate yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Hankkeessa on mukana myös yhteiskuntatieteilijöitä, jotka tutkivat metsätalouden sosiaalista hyväksyttävyyttä, kun ilmastonmuutos huomioidaan. Lue lisää Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen uutiskirjeestä. (AK 20.4.11)  

Kantojen korjuu tyvilahokohteelta on taitolaji
Kun kantoja nostetaan, lahot juuret murtuvat ja juurikäävän tartuttamia juurten kappaleita, osin kokonaisia juuria, jää korjuukohteelle. Metlassa selvitettiin, kuinka kauan juurikääpärihmasto säilyy elossa maahan jääneissä juuren osissa ja leviääkö sieni niistä edelleen seuraavan puusukupolven taimiin. Lue lisää Taimitietopalvelun uutiskirjeestä. (OÄ 18.4.11) 

Miten metsäpolitiikkaa tulisi uudistaa?
Murroksen jälkeen -kirjassa esitetään kaksi metsäpolitiikan uudistamiseen liittyvää politiikkasuositusta. Ensinnäkin politiikan arvoperustaa ja edustuksellisuutta ehdotetaan laajen­nettavaksi. Metsä­politiikassa olisi irtauduttava eturyhmä­vetoisesta valmistelusta. Toiseksi nähdään, että erillisen metsä­politiikan harjoittamisen edellytykset ja tarkoituksenmukaisuus ovat kaventuneet, koska erityisesti energia- ja ilmastopolitiikka vaikuttavat yhä enemmän metsäalaan. Lue lisää Metlan Talous ja yhteiskunta -uutiskirjeestä. (AK 15.4.11) 

Biomassavarojen arviointia yhteenäistetään
Metla on osallistunutta kansainväliseen Biomass Energy Europe (BEE) –projektiin. Projektissa tehtiin kolme vuotta töitä biomassavarojen arviointimenetelmien yhtenäistämi­seksi Euroopassa ja sen naapurimaissa. Tärkeimpiä yksittäisiä syitä suuriin eroihin biomassavarojen arvioissa ovat muun muassa käytettyjen menetel­mien ja lähestymistapojen hajanaisuus, erot käytetyissä lähtötiedoissa, erilaiset menetelmät arvioitaessa energiakasvien viljelyyn sopivia maa-alueita sekä erilaiset kertoimet ja oletukset arvioitaessa biomassan tuotanto- ja käyttöpotentiaaleja. Vuoden 2010 lopussa päättyneen Ben-projektin tavoitteena oli yhtenäistää ja sitä kautta parantaa biomassavara-arvioiden vertailtavuutta, tarkkuutta ja luotettavuutta Euroopassa ja sen naapurimaissa. Yhtenäisistä käytännöistä on iloa viimeistään silloin, kun haasteellisia uusiutuvan energian tavoitteita yritetään lähivuosina. Lue lisää (englanniksi). (OÄ 15.4.11)  

Taimikon varhaishoitokampanjan vaikuttavuus Pohjois-Karjalan alueella
Vuoden 2010 taimikon varhaishoitokampanjalla saatiin nostettua Pohjois-Karjalan varhaishoitomäärää 1 %  kampanjavuonna, kun verrattiin kampanjan kohderyhmän ja muiden metsänomistajien hoitomääriä. Kuitenkin metsänomistajien mielestä kampanjointi ja muistuttaminen nostavat yleisesti aktiivisuutta ja toimivat hyvänä kannustimena. Lisäksi ihmisten mielikuviin on helpompi vaikuttaa kuin aikaansaada käytännön toimia. Katso: Maija Vanhatalon Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tekemä opinnäytetyö. (AK 8.4.11) 

Kauniita maisemia talousmetsiin
Metsämaisema on tärkeä suomalaisten hyvinvoinnille ja elinympäristön laadulle. Maiseman merkitys korostuu etenkin asutuksen läheisyydessä ja virkistys- ja matkailuympäristöissä. Metla toteutti vuosina 2008–2010 tutkimuksen, jossa tuotettiin käytän­nönläheistä tietoa maisema- ja virkistyskäyttöarvojen huomioimiseksi nykyistä paremmin metsätaloudessa. Tutkimus tuotti kuvauksen metsätalouden maisema- ja virkistyskäyttö­arvojen tuottamisprosessista ja kehittämis- ja tutkimusehdotuksia maise­manhoidon edistämiseksi talousmetsissä. Lisää hankkeen verkkosivulla ja raporteissa Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa,   Hakkuukoneen kuljettajien näkemyksiä maisemanhoidosta ja    Maiseman huomioon ottaminen metsätaloudessa. (AK 8.4.11) 

Työkaluja metsänhoitopalvelujen laadun kehittämiseen
Metla kehittää työkaluja metsänuudistamis- ja metsänhoitopalvelujen laadun parempaan hallin­taan. Metsäpalvelujen tuotekehityksessä koros­tuvat metsänomistajalle lisäarvoa tuovien palvelu­kokonaisuuksien tuotannon suunnittelu, hallinta ja jatkokehitys. Menetelmä- ja materiaalivalinnat, työlajien toteutus sekä ajoitus ovat keskeisessä roolissa. Lue lisää. (AK 5.4.11) 

Metsähakkeen käyttötavoitteiden toteutuminen edellyttää saha- ja vaneriteollisuuden tuotannon kasvua
Metsähakkeen tarjonta ei riitä täyttämään työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2010 asettaman uusiutuvan energian velvoitepaketin tavoitetta, mikäli raakapuun hakkuut eivät palaudu vuoden 2007 ennätykselliselle, lähes 58 miljoonan kuutiometrin tasolle. Lue lisää Metlan Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman uutiskirjeestä. (AK 4.4.11) 

Ravinteisuus vaikuttaa metsäojitettujen soiden hiilidioksidipäästöihin
Metsäojitettujen soiden maaperästä vuosittain vapautuvan hiilidioksidin määrä on suurin rehevillä soilla ja vähenee hivenen kasvupaikan muuttuessa karummaksi. Tulos on samansuuntainen sekä koko­nais­maahengityksen että mikrobien hajotus­toimin­nan seurauksena vapautuvan hiilidioksidin osalta. Lue lisää Metlan Metsäekosysteemin toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -uutiskirjeestä. (AK 4.4.11) 

Ilmastonmuutoksen ja kuivuuden vaikutuksia hiilinieluille ja metsätuhoille selvitetään
Ilmastonmuutos vaikuttaa vuotuiseen kokonaissadantaan, sateiden ajoittumiseen ja siten metsien kokemaan kuivuuteen eri tavoin eri alueilla Suomea. Kuivuus hidastaa metsien kasvua ja lisää metsätuhoriskejä. Metla arvioi kuinka hiilinielu ja metsätuhoalttius muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Metlassa käynnistynyt EU Life+ -rahoitteinen Climforisk-hanke (2011–2014) kokoaa yhteen useita Suomen metsiin liittyviä tietolähteitä. Hankkeessa kartoitetaan alueet, jotka ovat kuivuuden vaikutuksille herkimpiä. Arviot ja ennusteet kuivuudesta liitetään tietoihin metsätuhoista. Lue tiedote. (AK 4.4.11) 

Vahva panostus puiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen
Metla aloittaa kolmevuotisen tutkimushankkeen Punkaharjulla. ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” -tutkimushanke toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoilla. Tutkimuksen tavoitteena on metsäpuiden kasvullisen lisäysmenetelmien osaamisen syventäminen sekä tutkimuksen ja käytännön toimijoiden entistä tiiviimpi verkottuminen. Lue tiedote. (AK 4.4.11)