Metsien hiilitalous on huomioitu ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa

• Ilmastosopimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrät ilmakehän tilan ja toiminnan kannalta vaarattomalle tasolle.
• lmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan pääpaino on kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa, mutta myös osa metsien hiilinieluista ja –lähteistä lasketaan mukaan maiden päästöihin.

Metsien vaikutusta ilmakehän hiilidioksidimäärään on pidetty niin merkittävänä, että metsien hiilitalous on huomioitu 1994 voimaan tulleessa, tätä nykyä 186 maan ratifioimassa ilmastosopimuksessa.

Sopimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrät ilmakehän tilan ja toiminnan kannalta vaarattomalle tasolle. Yhtenä keinona tähän tavoitteeseen pääsemiseksi sopimus kannustaa maat suojelemaan metsien hiilivaroja ja käyttämään niitä kestävästi. Eniten ilmakehän toimintaa uhkaavat kuitenkin fossiilisen hiilen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat sopivat Kiotossa 1997 teollisuusmaiden kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteista. Samalla sovittiin myös, että tietyt metsien hiilinielut ja –lähteet lasketaan mukaan maiden päästöihin. Nielut vähennetään päästöistä ja lähteet lisätään niihin. Kiotoa seuranneissa kokouksissa on keskusteltu ja sovittu yksityiskohtaisemmin, mitkä metsien hiilinielut ja –lähteet huomioidaan maiden päästöissä ja miten.

Yleinen periaate on, että nielujen ja lähteiden on oltava ihmisen aikaan saamia. Ne voivat johtua joko metsäpinta-alan muuttamisesta tai metsänkäsittelytoimista nykyisissä metsissä. Kioton pöytäkirjan nk. joustomekanismien avulla teollisuusmaa voi auttaa toista maata perustamaan hiilinieluja vahvistavia hankkeita ja huomioida näin syntyneen hiilinielun päästöissään.

Kaikkia hiilinieluja ei huomioida maiden päästölaskennassa täysimääräisinä. Näin on haluttu varmistaa, etteivät maat voi täyttää koko päästövähennysvelvoitettaan metsien hiilinieluilla ja etteivät huomioitavat nielut ole ympäristömuutosten, esimerkiksi typpilaskeuman aiheuttamaa kasvunlisää.

Kaiken kaikkiaan Kioton pöytäkirjan mukaan päästöissä huomioitavat hiilinielut ja -lähteet kattavat vain pienen osan teollisuusmaiden metsien kaikista hiilinieluista ja –lähteistä. Esimerkiksi Suomessa huomioitavan puuston hiilinielun arvioidaan olevan alle viidennes puuston nykyisestä hiilinielusta. Hiilinielujen laskentaohjeita on kehitetty kansainvälisenä tutkijoiden yhteistyönä.

Puutuotteiden hiilinieluja pidetään myös niin merkittävänä, että niiden mukaan ottamista toiselle sitoumuskaudelle tutkitaan parhaillaan. Puutuotteiden käytön aikaansaama päästöjen vähennyksen merkitys on tunnistettu ja asiaa tutkitaan.