Puusto toimii hiilinieluna, metsämaaperä kasvihuonekaasujen lähteenä

Suomen metsien puuston ja maaperän hiilinielut sitovat ilmakehästä hiilidioksidia määrän, joka vastaa yli kolmannesta maamme hiilidioksidipäästöistä: nielun koko on vaihdellut välillä 30–50 % kokonaispäästöistä vuosina 1990–2007.  Vuonna 2006 metsien puuston biomassaan sitoutui 42,0 ja kuolleeseen orgaaniseen ainekseen 2,5 miljoonaa tonnia ekv. hiilidioksidia. 2000-luvulla metsiemme hiilinielusta runsaat 90 % on ollut puustossa ja loput maaperässä. Käytössä olevat, puusta valmistetut, tuotteet toimivat myös hiilinieluina, mutta käytöstä poistettujen tuotteiden hajotessa kaatopaikoilla syntyy metaanipäästöjä, joiden kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus vastaa hiilinielua.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 esitetään Suomen metsien kasvihuonekaasutase. Puuston määrän muutos on metsien kasvihuonekaasutaseen määräävin tekijä. Kun puuston poistuma on kasvua pienempi, metsät sitovat hiilidioksidia ilmasta eli toimivat hiilinieluna. Ojitetuilta soilta vapautuu kasvihuonekaasuja, joten metsämaaperä on nettovaikutukseltaan lähde. Kun hakkuita lisätään metsäohjelman mukaisesti, puuston hiilen sidonta heikkenee tilapäisesti kunnes nuoret kasvavat metsät alkavat sitoa hiilidioksidia. Puun energiakäytön lisäämisen vaikutus taseeseen jää vähäiseksi, sillä karike hajoaisi muutoinkin varsin lyhyen ajan kuluessa. Suomen kokonaishiilidioksidipäästöt (brutto) olivat vuosina 2002–06 keskimäärin 78,4 milj. tonnia CO2-ekv. ja metsien hiilinielu 35,4 milj. tonnia CO2-ekv.

Kangasmetsien maaperä toimii merkittävänä hiilinieluna

Hiiltä on varastoitunut Suomen kangasmetsien maaperään lähes kaksi kertaa niin paljon kuin puustoon. Maaperässä on 1100–1300 miljoonaa tonnia hiiltä. Tästä määrästä noin neljännes on kivennäismaan pinnalla olevassa eloperäisessä, usein humuskerrokseksi kutsutussa kerroksessa ja loput kolme neljännestä kivennäismaan seassa eloperäisessä aineessa. Suomen metsien puustossa on hiiltä nykyään 700 miljoonaa tonnia.

Suomen kangasmetsien maaperän on laskettu toimivan hiilinieluna puuston tapaan. Lisääntyneet puuvarat tuottavat enemmän kariketta ja siirtävät enemmän hiiltä puustosta maahan. Maaperän hiilinielun on arvioitu olleen noin 3 miljoonaa hiilidioksiditonnia 1990-luvun alkuvuosina ja jonkin verran kasvaneen sen jälkeen. Kangasmetsien maaperässä olisi siis ollut noin 10 % metsiemme koko hiilinielusta.

Lähde: Jari Liski SYKE

Risto Sievänen METLA 29.1.2010