Puuston kasvu kiihtyy merkittävästi
Puiden kasvu ja menestyminen riippuvat muun muassa ilmastosta, sen lämpimyydestä ja kosteudesta sekä ilman hiilidioksidipitoisuudesta. Kaikki nämä tekijät voivat muuttua.
Pohjoisen havumetsävyöhykkeen arvioidaan siirtyvän noin 400–500 kilometriä pohjoiseen. Lisäksi lehtipuiden arvioidaan yleistyvän kaikkialla Suomessa kuluvan vuosisadan aikana. Kasvukausi tulee pitenemään ja talvisateet lisääntymään. Kesällä pitkät kuivuusjaksot ovat todennäköisiä. Rehevistä kasvupaikoista tulee entistä rehevämpiä kun taas kuivista kasvupaikoista tulee entistä kuivempia.
Puiden kasvun ennustetaan kiihtyvän koko maassa, mutta enemmän Pohjois- kuin Etelä-Suomessa. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian (2005) mukaan Suomen metsien kasvun ennustetaan lisääntyvän tällä vuosisadalla jopa 40 % eli 90 miljoonaan m³ vuodessa. Hakkuumahdollisuudet lisääntyisivät tällöin kivennäismailla 22 %. Eri puulajien kasvu kiihtyy kuitenkin eri tavoin, ja yleensä sitä enemmän, mitä kylmemmät olot nyt ovat. Arvioiden mukaan kasvuprosessit alkavat keväällä aikaisemmin, mutta kasvujakso ei pitene samassa suhteessa kuin terminen kasvukausi.
Lehtipuuvaltaisuus lisääntyy
Ilmastonmuutoksen erilaiset vaikutukset eri puulajien kasvuun muuttavat puulajisuhteita. Jalojen lehtipuiden levinneisyysalueet laajenevat. Tammi, saarni, vaahtera ja lehmus, alkavat menestyä paremmin nykyisillä levinneisyysalueillaan ja niiden levinneisyysalueet laajenevat pohjoiseen.
| Risto Ranta / Tapio |
Kuusen kasvu lisääntyy Pohjois-Suomessa enemmän kuin männyn, mutta Etelä-Suomessa se voi jopa vähentyä mahdollisen kuivuuden vuoksi. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvun ennustetaan kuitenkin kompensoivan kuivuuden aiheuttama kasvun väheneminen.
Annikki Mäkelä Helsingin yliopisto 29.1.2010
Puulajisuhteiden muuttuminen vuoteen 2100 mennessä. Ekologinen kestävyys, ympäristönmuutos ja metsätalous. Metsäalan tulevaisuusfoorumin ympäristöryhmän loppuraportti. 2005. Kellomäki, S. ja Leinonen S. s. 16.

Tulosta