Metsät sitovat, varastoivat ja vapauttavat hiiltä

Metsät sitovat hiiltä kasvaessaan ja vapauttavat sitä hajoamisen, palamisen ja lahoamisen yhteydessä. Metsikkö toimii elinkaarensa aikana  vuoroin hiilinieluna ja -lähteenä. Luonnontilaisessa metsässä hiilinieluvaikutus kuitenkin päättyy metsikön kasvaessa täysikasvuiseksi. 

Suomen metsien ylivoimaisesti suurin hiilivarasto on soiden turve. Myös kivennäismailla kasvavien metsien maaperässä on suuret varastot, sillä niiden maaperässä on hiiltä lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kangasmetsien ja turvemaiden puustossa yhteensä. Puusta valmistettujen, käytössä olevien, tuotteiden hiilivarasto on muutama prosentti metsien muihin hiilivarastoihin verrattuna.

Lähde: Jari Liski SYKE

Erityisesti turvemaiden ja soiden kohdalla on tarkasteltava niiden koko kasvihuonekaasutasetta. Soiden turve on merkittävä hiilivarasto, mutta suot toimivat myös kasvihuonekaasujen lähteenä. Tämä johtuu metaani- ja typpioksiduulipäästöistä, jotka ovat moninkerroin voimakkaampia kasvihuonekaasupäästöjä kuin CO2-päästöt. 

Osiossa "Metsänhoidon vaikutus ilmastonmuutokseen" kerrotaan tarkemmin siitä, miten metsänhoitotoimenpiteillä voidaan vaikuttaa sekä turvemaiden että kangasmaiden metsiköiden kasvihuonekaasutaseeseen ja täten myös ilmastonmuutokseen.