Tavoitteena energian ja materiaalin tehokas kierrättäminen

Toimiminen ekoteollisessa puistossa voidaan nähdä kokonaisvaltaisena strategiana ympäristönsuojelun parantamiseksi. Ekoteollisessa puistossa toimivien yritysten materiaalinkulutus vähenee jäte- ja sivutuotevirtojen korvatessa neitseellisen materiaalin käyttöä. Samalla myös tuotannon ympäristöhaitat vähenevät. Esimerkiksi energian tuottaminen metsäteollisuuden sivutuotevirroista (metsähake, kuori, mustalipeä), energian tehokas kierrättäminen puistossa ja kaukolämmön tuottaminen yhdyskunnalle alentavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Myös muut ympäristöhaitat saattavat vähentyä jäte- ja sivutuotevirtojen korvatessa neitseellisen materiaalin käyttöä. Esimerkiksi voimalaitoksella syntyvän tuhkan hyödyntäminen metsälannoitteena vähentää lannoitteiden valmistusta ja sulkee ravinnekiertoa. Tuhkaa voidaan käyttää myös tienrakennuksessa korvaamaan soran käyttöä sekoittamalla tuhkaa pieneen määrään sementtiä. Prosesseissa syntyvää hukkalämpöä voitaisiin ehkä käyttää pellettien kuivattamiseen tai lähialueiden kasvihuoneiden lämmittämiseen. Ekoteollinen puisto metsäteollisuuden toimintatapana voi alentaa toimijoiden hiilijalanjälkeä, vähentää materiaalinkulutusta ja edistää siten kestävää kehitystä. Ympäristö- ja taloudellisten etujen lisäksi etua koituu usein myös yhteiskunnalle, mikäli puisto tuottaa raaka-ainetta ja energiaa paikalliseen käyttöön ja tarjoaa työpaikkoja.

Tuotannon koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten tarkasteleminen on erityisen tärkeää. Metsäteollisuuden ympärille syntyneiden ekoteollisten puistojen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa saattavat itse ekoteollisen puiston päästöt olla huomattavasti alhaisemmat kuin puiston käyttämien raaka-aineiden tuotannosta ja kuljettamisesta aiheutuvat päästöt. Jopa 70 % hiilijalanjäljestä voi syntyä raaka-aineiden tuotannosta ja kuljettamisesta ekoteollisen puiston osuuden jäädessä 30 %:iin kokonaispäästöistä. Sellu- ja paperiteollisuuden ympärille rakentuneissa ekoteollisissa puistoissa energiantuotanto perustuu usein suurelta osin uusiutuvaan energiaan (metsäteollisuuden sivutuotteisiin), jolloin fossiilisia hiilidioksidipäästöjä ei synny. Uusiutumattomien energianlähteiden (kivihiili, öljy, maakaasu, turve) käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja kasvattaa tuotannon hiilijalanjälkeä.

Usein päästöjä tarkasteltaessa jätetään huomioimatta raaka-aineiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt, vaikka niiden vaikutus kokonaispäästöihin voi olla merkittävä. Esimerkiksi paperin valmistuksessa käytetään suuria määriä pigmenttejä ja kemikaaleja, joita saattaa olla jopa puolet paperin painosta. Niiden valmistaminen ja kuljettaminen aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Suvi Pakarinen SYKE 29.1.2010