Puuenergian käyttö hillitsee ilmastonmuutosta

Puupolttoaineita ovat metsästä saatava puubiomassa, pelloilta saatava lyhytkiertoviljelypuu kuten paju, metsäteollisuuden sivutuotteet sekä kierrätyspuu. Puupolttoaineet voivat olla joko kiinteitä (mm. metsähake, pelletti), nestemäisiä (mm. biodiesel) tai muita polttoaineita kuten mänty- ja koivuöljyä. Metsäbiomassaa jalostetaan muun muassa polttamalla, termisellä kaasutuksella ja biokaasutuksella. Puu sitoo hiiltä kasvaessaan, minkä vuoksi on poliittisesti päätetty, että puu on hiilineutraali polttoaine, joka ei aiheuta ylimääräisiä CO2-päästöjä ilmakehään. Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2009 puuperäisten biopolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli viidennes.

Metsäbiomassan keruusta ja kuljetuksesta aiheutuu jonkin verran fossiilisen hiilen päästöjä, ja biomassan korjuu metsistä vähentää maaperän hiilivaroja. Lisäksi poltossa syntyy muitakin kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia. Nämä haitat ovat kuitenkin pienempiä kuin ne hyödyt, joita saavutetaan, kun biomassasta tuotettua energiaa käytetään fossiilisten polttoaineiden sijaan. Täten myös kansallisessa metsäohjelmassa tavoitellaan puuperäisen energian vahvaa lisäämistä. Puupolttoaineiden osuus uusiutuvista energianlähteistä on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia.

Metsäteollisuuden prosessien sivutuotteet merkittävä puuenergianlähde

Metsäteollisuus käyttää sivutuotteensa täysimääräisesti teollisuuden omissa kattiloissa, voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Reilut puolet puun energiankäytöstä koostuu metsäteollisuuden jäteliemistä ja muista sivutuotteista, kuten purusta ja kuoresta. Valtioneuvosto toteaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassaan, että se tukee teollisen tason bioenergiateknologian kehitystyötä metsäteollisuuden prosessien sivutuotteiden maksimaaliseksi hyödyntämiseksi.

Metsähakkeen käyttöä lisätään

Metsähaketta valmistetaan latvus- ja oksamassasta, raivauspuusta, kannoista, juurakoista sekä runkohukkapuusta. Metsähakkeen käyttö on kasvanut jopa viisinkertaiseksi jo vuodesta 2000 vuoteen 2008. Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan hakkeesta noin 60 % korjattiin päätehakkuualoilta vuonna 2008. Nuorista metsistä korjattavan metsähakkeen potentiaali on nykyistä huomattavasti suurempi. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteekseen metsähakkeen käytön lisäämisen energian tuotannossa ja raaka-aineena teollisuudessa vuoden 2006 noin 3,6 miljoonasta kiinto-m³:stä 13,5 miljoonaan kiinto-m³:iin vuoteen 2020 mennessä.

Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2009 jopa 5,4 miljoonaa m³. Metsähake on tällä hetkellä energialaitosten tärkein polttoaine. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että runkopuun (pienpuu tai järeä runkopuu) käyttö metsähakkeen raaka-aineena on kasvanut merkittävästi. Energialaitosten lisäksi pientalot polttavat metsähaketta 0,7 miljoonaa m³ vuosittain. Täten metsähakkeen kokonaiskäyttö vuonna 2009 oli 6,1 miljoonaa m³.

Muut puuenergianlähteet

Purusta tai muusta mekaanisen metsäteollisuuden tähteistä jalostettavien puupellettien käytön lisäämiseen on tarvetta. Valtioneuvosto tukee selontekonsa mukaisesti kiinteistöjen pellettilämmityksen lisäämistä. Puupellettejä käytetään sekä tuotantolaitoksissa että kotitalouksissa. Puupellettien tuotanto on noin 299 000 tonnia vuodessa, ja Suomessa tästä käytettiin vuonna 2009 jopa yli puolet.

Suomessa merkittävä osa maatilojen päärakennuksista ja pientaloista lämpiää polttopuulla — lähinnä koivuklapeilla. Pientalojen polttopuusta raakapuuta oli 5,4 miljoonaa ja jätepuuta 1,3 miljoonaa m³ vuonna 2009. Jopa 40 % pientaloista lämpenee polttopuulla.

Pellettivarasto. kuva: Outi Suomi / Tapio

Lisätietoja energiapuusta ja Tapion energiapuuhankkeista löydät energiapuuosiosta.

Lisätietoja energiapuusta ja muista bioenergialähteistä löydät Bioenergiatieto.fi-sivustolta.

Outi Suomi ja Olli Äijälä Tapio 29.1.2010