Tulosta
Turpeessa Suomen suurimmat hiilivarastot
Suomen soiden turpeeseen on kertynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen 5500 miljoonaa tonnia hiiltä. Tämä on yli neljä kertaa niin paljon kuin kangasmetsien maaperässä ja lähes kahdeksan kertaa niin paljon kuin kangas- ja suometsien puustossa yhteensä. Suomen metsistä noin kolmannes kasvaa soilla.
Suohehtaarilla on tyypillisesti 5–10 kertaa niin paljon hiiltä kuin hehtaarilla kangasmetsää. Turvetta kertyy suohehtaarille vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa paljon, koska turve hajoaa hitaasti korkean vesipinnan alla hapettomissa oloissa.
 |
| Risto Ranta / Tapio |
Suomen luonnontilaisten soiden turvekerrokset kasvavat yhä, koska suomme ovat geologisesti nuoria. Suolla kestää useita tuhansia vuosia, ennen kuin turpeen hidas hajotus kasvaa yhtä suureksi kuin sen muodostus. Tämän jälkeen turpeen määrä ei enää suon ikääntymisen vuoksi kasva.
Luonnontilaisten soiden pinta-ala on vähentynyt voimakkaasti viime vuosisadan aikana. Alkuperäisestä 10 miljoonasta suohehtaarista luonnontilassa on nykyisin enää noin 40 %. Soiden käyttö maa- ja metsätalouteen, turvetuotantoon ja rakentamiseen on muuttanut turvemaiden hiilikertymää. Uusimpien arvioiden mukaan turvemaiden turpeen hiilivarasto on vähentynyt yli 70 miljoonaa tonnia vuoteen 1950 verrattuna. Samaan aikaan puuston hiilivarasto on kasvanut yli 120 miljoonaa tonnia.
Suot sitovat hiilidioksidia ja päästävät metaania
Luonnontilaiset suot sitovat ilmakehän hiilidioksidia kasvavaan turvekerrokseen, mutta vapauttavat hapettoman hajotustoiminnan tuloksena syntyvää metaania ilmakehään. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka lämmitysvaikutus on 100 vuoden aikajänteellä mitattuna noin 25 kertaa hiilidioksidia suurempi. Metaania muodostuu ja pääsee ilmakehään runsaasti erityisesti keskiravinteisilta sarasoilta. Suurten metaanipäästöjen vuoksi saravaltaiset suot voivat olla lyhyellä aikavälillä huomattavia kasvihuonekaasujen lähteitä. Pitkällä aikavälillä tilanne on kuitenkin päinvastainen, koska turpeeseen sidotun hiilidioksidin ilmastoa viilentävä vaikutus on hyvin pitkäikäinen, päinvastoin kuin metaanin.