Uusiutuvan energian käyttö hillitsee ilmastonmuutosta 

Energia- ja ilmastokysymykset ovat viime vuosina liittyneet vahvasti toisiinsa. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, liikenne mukaan lukien.

Valtioneuvosto antoi marraskuussa 2008 eduskunnalle selonteon, joka edustaa Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa. Strategia on myös osa Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteita, joihin kuuluu uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiankäytön tehostaminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Uusiutuvan energian osuus pitäisi 2020 Suomessa olla 38 % energian loppukulutuksesta. Tavoite on yksi korkeimmista Euroopan unionin komission asettamista uusiutuvan energian käyttöön liittyvistä tavoitteista. Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan uusiutuvien energianlähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta Suomessa oli 2008 jo 28 %. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteekseen erityisesti metsähakkeen käytön lisäämisen energian tuotannossa ja raaka-aineena teollisuudessa. Tavoitteena on kasvattaa metsähakkeen käyttöä vuoden 2006 noin 3,6 miljoonasta kiinto-m³:stä 13,5 miljoonaan kiinto-m³:iin vuoteen 2020 mennessä.

Uusiutuvan energian kilpailukykyyn vaikuttavat sekä fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat että EU:n päästökaupan päästöoikeuksien hinnat. Molemmat vaihtelevat aika ajoin. Hyvät tulevaisuudennäkymät ovat myös vähäpäästöisillä biomassaa käyttävillä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitoksilla. Myös vesi-, tuuli- ja ydinvoima tarjoavat lähes CO2-päästöttömiä energianlähteitä tulevaisuudessa. Metsäenergian käytössä on haasteena löytää tasapaino puun teollisuus- ja energiakäytön välillä.

Suomen kansantalous on riippuvainen energian tuonnista, sillä reilut kaksi kolmasosaa energiasta tuodaan ulkomailta. Yksi vaihtoehto Suomen energiansaannin vakauttamiseksi olisi hajauttaa energiantuotanto monien eri uusiutuvien energialähteiden välille. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että öljyn hinta- ja saatavuusriskit ovat kasvaneet viime vuosina. 

Hannu Ilvesniemi METLA 29.1 2010