Jakautuminen elinympäristöihin
Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen pinta-alan jakautuminen elinympäristötyyppeihin

Pienvedet
Purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt ovat 33 prosentin osuudellaan pinta-alasta yleisin kartoituksissa havaittu kohde. Kun muut pienvedet otetaan mukaan, osuus nousee 40 prosenttiin pinta-alasta.
Pienvedet ja niiden välittömät lähiympäristöt ovat metsäluonnossa tärkeitä monimuotoisuuden keskittymiä, joiden turvaaminen hyödyttää rantametsille ja vesiympäristöille tyypillistä lajistoa, muun muassa vesihyönteisiä, sammalia ja lehtipuiden lahottajasieniä. Pienvesien välittömiin lähiympäristöihin keskittyy usein rehevyyttä, joka lisää niiden arvoa luonnon monimuotoisuudelle.
Karut kohteet
Toiseksi yleisin elinympäristötyyppi on vähäpuustoiset suot, joita pinta-alasta on noin 25 prosenttia. Kolmanneksi yleisin on kalliot, kivikot ja louhikot, joita oli merkittävästi vähemmän kuin puroja ja vähäpuustoisia soita, noin 11 prosenttia. Harvinaisia elinympäristöjä ovat hietikot, 0,1 prosenttia.
Rehevät kohteet
Reheviä lehtolaikkuja, reheviä korpia ja lettoja havaittiin suhteellisen paljon vastaavien kohteiden suojelualoihin verrattuna. Rehevät kohteet ovat lajistoltaan rikkaita monimuotoisuuden keskittymiä metsäluonnossa. Niitä on aineiston pinta-alasta noin 14 prosenttia. Kartoituksessa löytyi lähes 4 000 hehtaaria metsälain mukaisia reheviä lehtolaikkuja. Lisäksi suurella osalla purokohteista esiintyi lehtolaikkuja. Suojelualueiden ulkopuolisilla alueilla on suuri merkitys lehtojen monimuotoisuuden suojelussa, kun metsälain mukaiset lehtolaikut turvaavat osaltaan lehtojen ominaispiirteiden ja lajiston säilymistä.
Kartoituksessa havaittujen rehevien korpien määrä on puolestaan merkittävä verrattuna Etelä-Suomen suojeltuihin korpiin. Lisäksi reheviä korpia esiintyi suurella osalla purokohteita täydentävänä piirteenä. Kartoitetut yksityismetsien rehevät suokohteet muodostavat arvokkaan lisän suojelluille kohteille.
Muut puustoiset kohteet
Muita puustoisia kohteita havaittiin melko vähän, jyrkänteitä 3 prosenttia, kangasmetsäsaarekkeita, 1,4 prosenttia sekä rotkoja ja kuruja, 0,3 prosenttia.

Tulosta