Jätteet

Jätettä tulee reilut 300 kiloa henkeä kohden vuodessa. Nämä jätteet eivät ole pelkästään roskia, vaan myös energiatuotannon polttoainetta.

Kierrättäminen ja kierrätys on meille itsestäänselvyys. Joka vuosi kerätään talteen suuria määriä paperia, pahvia, lasia ja metallia, joista tulee uusien tuotteiden raaka-ainetta. Kotitalouksien esilajittelu on tärkeä kierrätyksen ja ympäristön kannalta. Kaikkein tärkeintä on erotella paristot ja kemikaalit muista jätteistä.

Jäte on myös arvokas energialähde. Puolet maan talousjätteestä poltetaan. Poltossa jätemäärä vähenee 90 prosentilla ja samalla muodostuu energiaa, jota puolestaan käytetään asuntojen lämmittämiseen kaukolämmöllä sekä sähkön tuotantoon.

Jätteiden poltto tehdään erillisissä polttolaitoksissa, joissa polton erityisvaatimuksista voidaan huolehtia. Poltossa on tapahduttava täydellinen palaminen, mikä vaatii runsaasti palamisilmaa. Ennen polttoa jätteet on murskattava, seulottava ja niistä on eroteltava metalli. Lisäksi on huomioitava savukaasujen puhdistaminen. Jätteitä poltetaan Suomessa pääasiassa yhdessä muun palavan aineen, kuten puun, turpeen tai hiilen kanssa.

Ympäristön kannalta parasta on ehkäistä jätteen muodostumista ja kierrättää niin paljon kuin mahdollista. Kierrätyksen tulee olla taloudellisesti vankalla pohjalla ja kierrätetyllä materiaalilla tulee olla käyttöä. Kaikkea jätettä ei ole mahdollista kierrättää. Sen sijaan, että kierrätetään hinnalla millä hyvänsä, voi olla parempi tuottaa jätteestä energiaa polttamalla.

Kotitalouksissa muodostuu jätettä seuraavasti: 

• paperi 40 %
• keittiö- ja puutarhajätteet 30 %
• muovi 10 %
• lasi 6 %
• tekstiili ja kumi 3 %
• metalli 3 %
• puu 1 %
• muu 7 %

Biokaasua kaatopaikoilta
Suomessa viedään kaatopaikoille vuosittain yli 2 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä sekä moninkertainen määrä teollisuusjätettä.

Jätteen eloperäinen aine hajoaa ja muuttuu biokaasuksi, mikä kestää monta kymmentä vuotta. Mikrobit hajottavat orgaanista jätettä hapettomissa oloissa, jolloin syntyy biokaasua. Biokaasu sisältää lähinnä metaania (55-65 %) ja hiilidioksidia (35-45 %). Biokaasussa on myös rikkiyhdisteitä, jotka aiheuttavat biokaasulle ominaisen pahan hajun.
Kaatopaikat muodostavat kaasua noin 30 vuotta. Tuona aikana jokainen lajittelematon jätetonni luovuttaa energiamäärän, joka vastaa 1 000 kWh.

Metaani ja muut biokaasut aiheuttavat ongelmia kun ne joutuvat ympäristöön. Hallitsemattomasti kaatopaikalla virtaava kaasu aiheuttaa hajuhaittoja ja vaurioittaa kasvillisuutta. Paras keino vähentää metaanipäästöjä kaatopaikoilla on biologisten jätteiden kompostointi. Vanhoilla kaatopaikoilla voidaan ottaa talteen metaania ja käyttää sitä energiantuotannossa, jolloin biokaasu voi korvata fossiilisia polttoaineita.
Kaasua tuotetaan kaivojen, rei’itettyjen putkien tai salaojitusputkien avulla. Kaasu johdetaan käyttökohteeseen lyhyen käsittelyn jälkeen.

Biokaasua puhdistuslaitoksilta
Kunnallisten puhdistuslaitosten liete luovuttaa metaania. Kaasua saadaan, kun liete käsitellään biokaasulaitoksessa. Mädätystä nopeutetaan erikoisrakenteisissa säiliöissä, joissa liete saa käydä samalla, kun sitä lämmitetään ja sekoitetaan.

Sari Aldén, Tapio