Laadukas korjuu edellyttää kehittämistä ja koulutusta 

Harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujäljen taso heikkeni hieman vuonna 2007. Ongelmana ovat puustovauriot ja kapea ajouraväli. Hyvä asia on, että kasvamaan jätetyn puuston määrä oli keskimäärin metsänhoitosuositusten mukainen. Myös tältä osin on kuitenkin parannettavaa. Korjuujälkeä voidaan parantaa panostamalla kehittämiseen ja koulutukseen.

Metsäkeskukset tarkastivat viime vuonna yhteensä 411 harvennushakkuukohdetta ja 112 energiapuuharvennuskohdetta. Harvennushakkuiden toteutuksessa oli huomautettavaa noin 23 prosentissa kohteista. Toteutusta pidettiin virheellisenä noin neljässä kohteessa sadasta. Vastaavasti energiapuuharvennuksien toteutuksessa oli huomautettavaa noin 34 prosentissa kohteista ja noin seitsemän kohdetta sadasta oli toteutettu virheellisesti. Yleisimmät syyt huomautukseen tai virheellinen -arvioon olivat runsaat puustovauriot ja kasvatettavan puuston suosituksia alhaisempi määrä.

Huomio ajouraväliin ja puustovaurioiden välttämiseen

Ajouravälien kaventuminen harvennushakkuilla on korjuujälkiaineistosta selvästi havaittava trendi. Keskimääräinen ajouraväli on kaventunut 24 metristä 21,4 metriin vuosina 1997-2007. Ajouraväli oli 1997 suositusta pienempi yhdeksällä prosentilla kohteista, kun vastaava luku 2007 oli 28 prosenttia. Energiapuuharvennuksilla noin neljällä kohteella kymmenestä ajouraväli oli suositusta kapeampi. Haastavat korjuukohteet selittänevät osaltaan energiapuuharvennusten kapeampia uravälejä.

Harvennushakkuissa 3,5 prosenttia kasvamaan jätetystä puustosta oli kärsinyt vaurioita. Puustovauriot ovat ongelma etenkin kuusivaltaisissa metsissä. Energiapuuharvennuksessa keskimäärin viisi prosenttia kasvamaan jääneestä puustosta oli vaurioitunut. Korkeampaa vaurioprosenttia selittävät osaltaan kohteiden haastavat korjuuolosuhteet, esimerkiksi lähtöpuuston suuri runkoluku ja korjuuta haittaavan alikasvoksen määrä.

Leudot talvet haaste hyvälle korjuujäljelle

Routajakson lyhentyminen tai loppuminen kokonaan ovat tekijöitä, jotka hankaloittavat harvennusten tekoa merkittävästi. Samaan aikaan tulee lisätä harvennushakkuita ja turvemaiden hakkuita voimakkaasti. Tilanne on puunkorjuun kannalta hyvin haastava. Tämän takia alan toimijoiden olisi panostettava korjuun laadun varmistamiseen entistä enemmän. Konekehitys, puunkorjuun suunnittelun kehittäminen, osaavat konemiehet, ajallaan tehty taimikonhoito ja aktiivinen laadunseuranta ovat jatkossakin avaimet hyvään korjuujälkeen.

Lisätietoja: Metsätalouden laatuasiantuntija Olli Äijälä, puh. 020 772 9188,
s-posti etunimi.sukunimi@tapio.fi