Tulosta
Korjuujälkitulosten tiedotteet
Sivulle on koottu korjuujälkitiedotteet julkaisuvuosilta 2008-2011. Tiedotteet on julkaissut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio yhdessä metsäkeskusten kanssa. Tiedotteet koskevat aina edeltävän vuoden tarkastuksia.
2011
2010
2009
2008
2011
Harvennusten korjuujälki vaihtelee maan eri osissa
Harvennushakkuiden laatu on hieman heikentynyt, mutta energiapuuharvennuksissa tulokset paranivat edellisestä vuodesta. Tuloksissa on alueellisesti merkittäviä eroja erityisesti energiapuun
korjuussa, jossa kokonaisarvosanaltaan hyvien kohteiden osuus vaihteli
metsäkeskusten välillä 33-82 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi
metsäkeskusten toteuttamista ja Tapion koostamista vuoden 2010
korjuujäljen tarkastuksista.
Harvennushakkuiden toteutuksessa on huomautettavaa arviolta noin
kolmasosalla kohteista. Toteutusta pidettiin virheellisenä kuitenkin
vain noin neljällä kohteella sadasta. Energiapuuharvennusten
toteutuksessa huomautettavaa oli noin puolella kohteista ja noin
seitsemän kohdetta sadasta oli toteutettu virheellisesti. Puustovauriot
ja kasvatettavan puuston suosituksia alhaisempi määrä olivat yleisimmät
syyt huomautukseen tai virheelliseksi arvioituun toteutukseen.
Puusto- ja maastovauriot pistävät silmään
Hyvässä korjuujäljessä tärkeintä on kasvatettavan puuston määrä ja
laatu. Harvennusvoimakkuus on pysynyt viime vuosina ennallaan, mutta
puustovaurioiden määrä ainespuuharvennuksissa on kasvanut tasaisesti
kymmenen viime vuoden aikana. Yksi selittävä tekijä on ympärivuotisen
korjuutyön lisääntyminen. Myös ajouravälit ovat kaventuneet, mikä lisää
erityisesti juurivaurioiden riskiä. Harvennushakkuissa
puustovaurioprosentti oli 3,7 ja energiapuuharvennuksissa 5,4.
Energiapuukohteet ovat korjuun kannalta haasteellisia, mikä selittää
eron korjuun laadussa.
Maastovaurioita havaittiin tarkastuksissa edellisvuosia vähemmän.
Harvennuksissa ajourapainumien osuus oli 2,1 ja
energiapuuharvennuksissa 3,5 prosenttia. Energiapuun korjuussa
maastovaurioiden riski kasvaa, jos latvusmassaa ei käytetä riittävästi
ajouraston vahvistamiseen.
Tuloksissa alueellista vaihtelua
Korjuujäljessä on vaihtelua metsäkeskusten välillä. Ero johtuu lähinnä puusto- ja maastovaurioiden määristä sekä kasvatettavan puuston tiheydestä. Ajourasuunnittelussa erot ovat vähäisiä. Metsäkeskukset eivät itse toteuta hakkuita, vaan niiden tehtävänä on valvoa ja raportoida pääasiassa alueellisten puunhankkijoiden toteuttamien hakkuiden korjuujäljen laadusta
Keski-Suomessa korjuujälki on valtakunnallista keskiarvoa
laadukkaampaa. Energiapuukohteiden korjuujälki on jopa parempaa kuin
harvennushakkuissa. Valtaosa Keski-Suomessa tarkastetuista
energiaharvennuksista on suurten toimijoiden työmaita, joilla on jo
kokemusta energiapuun korjuusta ja osaavia urakoitsijoita.
- Kohteiden korjuu oli ajoitettu hyvin, mikä vähensi vaurioiden määrää.
Keski-Suomessa on julkaistu korjuujälkiraportti 90-luvulta lähtien ja
tuloksista on tiedotettu laajalti sekä annettu palautetta toimijoille,
kuvaa tilannetta Metsäkeskus Keski-Suomen metsäasiantuntija Timo Tommola.
Laatua parantaa koulutus ja neuvonta
Puunkorjuun toteutuksen ja suunnittelun koulutus- ja neuvontatyö on
ensiarvoisen tärkeää korjuujäljen kehityksen kannalta. Korjuun laatuun
vaikuttavat merkittävästi harvennuskohteiden korjuuolot, jotka kannattaa
huomioida oikealla ajoituksella ja ennakkoraivauksella. Hyvää
korjuujälkeä ei saada aikaan hoitamattomalla ja pusikoituneella
kohteella.
Metsäkeskukset tarkastivat viime vuonna yhteensä 434 harvennushakkuu- ja
262 energiapuuharvennuskohdetta. Kohteiden puunkorjuu oli pääasiassa
toteutettu 2009-2010.
Lisätietoja:
Luonnonhoidon seurannan asiantuntija Kalle Vanhatalo,
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 020 772 9203.
Metsäasiantuntija Timo Tommola.Metsäkeskus Keski-Suomi, puh. 020 772 7866.
2010
Harvennusten korjuujäljessä parannettavaa
Enemmän kuin joka toisen energiapuuharvennuskohteen korjuujäljessä on huomautettavaa tai virheitä. Harvennushakkuissa tilanne oli sama lähes joka kolmannella kohteella. Kummankin harvennustavan laatu heikkeni selvästi edellisestä vuodesta. Tiedot käyvät ilmi metsäkeskusten tekemistä vuoden 2009 korjuujäljen tarkastuksista.
Puustovaurioiden määrä ja kohteen liian voimakas harventaminen olivat merkittävimmät syyt siihen, että energiapuuharvennuskohteille annettiin virheellinen tai huomautettavaa -kokonaisarvio. Tarkastuksissa todettiin, että energiapuuharvennuksilla puustovaurioiden, kuten myös urapainumien, määrä on lähes kaksinkertainen perinteisiin harvennushakkuisiin verrattuna. Harvennushakkuissa puustovaurioiden määrä ja toimenpiteen jälkeinen alitiheys olivat arvion keskeisimmät syyt. Energiapuuharvennuskohteista virheellisiä tai huomautuksen saaneita oli runsaat 53 prosenttia, harvennushakkuissa vastaava luku oli runsaat 31 prosenttia.
Korjuuolot haasteelliset – huomiota suunnitteluun
Tuloksia vertailtaessa ja tulkitessa on otettava huomioon, että energiapuuharvennuskohteiden korjuuolot ovat hoitamattomilla kohteilla huomattavasti hankalammat kuin perinteisillä harvennuskohteilla. Korjuuta hankaloittaa erityisesti lähtöpuuston ja alikasvoksen suuri määrä, puuston epätasaisuus sekä vesasyntyisten puiden suuri lukumäärä.
Energiapuuharvennus on monella kohteella pelastushakkuu, jota ilman kohteen puusto riukuuntuisi. Tästä aiheutuisi metsänomistajalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Energiapuuharvennusten korjuujäljen laatuun tulee kiinnittää huomiota, jotta yhteiskunnan asettamat metsähakkeen käyttötavoitteet saavutetaan korjuun laadusta tinkimättä. Osaava hakkuutyöntekijä ja oikea korjuuajankohta sekä –tapa ovat lähtökohdat onnistuneelle ja laadukkaalle korjuulle. Tähän tarvitaan koulutusta ja neuvontaa.
- Pohjois-Savossa tulokset poikkeavat valtakunnallisista tuloksista siinä, että työnjälki energiapuukohteissa ov samaa tasoa tai hienoisesti parempaa kuin harvennuskohteissa. Kohteiden välinen vaihtelu on suuri. Tästä syystä on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota suunnitteluun ja työn toteutukseen hankalilla kohteilla. Kun työ tehdään huolellisesti ja kohteet valitaan oikein, saadaan laadukasta jälkeä. Metsäkeskusten keinoja parantaa työn laatua ovat laaja viestintä tarkastustuloksista sekä palaute toimijoille. Palautetta tarjotaan sekä kootusti että yksittäin korjuutyötä tekeville, kuvaa tilannetta Metsäkeskus Pohjois-Savon viranomaispäällikkö Jarkko Partanen.
Metsäkeskukset tarkastivat viime vuonna maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta yhteensä 453 harvennushakkuu- ja 170 energiapuuharvennuskuviota. Tarkastetut kohteet oli korjattu pääasiassa 2008—2009. Tarkastusten tavoitteena on selvittää, täyttävätkö tehdyt toimenpiteet metsälain ja säädösten asettamat vaatimukset sekä metsänhoitosuositusten tai muun ohjeistuksen laatukriteerit.
Lisätietoja:
Bioenergia- ja laatuasiantuntija Olli Äijälä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 020 772 9188
Viranomaispäällikkö Jarkko Partanen, Metsäkeskus Pohjois-Savo, puh. 020 77 28017,
2009
Korjuun laatu on säilynyt kohtuullisena
Ajourapainumia on jäänyt metsiin hakkuiden jälkeen vähän, vaikka korjuuolot ovat viime vuosina olleet haastavat. Energiapuuharvennusten erityisen haastavat korjuuolot näkyvät myös tarkastusten tuloksissa, sillä niillä on enemmän puustovaurioita kuin harvennushakkuilla. Tästä huolimatta harvennus kannattaa aina. Tiedot käyvät ilmi metsäkeskusten toteuttamista vuoden 2008 korjuujäljen tarkastuksista.
Tarkastetut kohteet oli korjattu pääasiassa vuosina 2007-2008. Nämä vuodet olivat poikkeuksellisen lämpimiä, vuosi 2008 oli myös hyvin sateinen. Tilanne oli puunkorjuun kannalta hyvin haastava, koska korjuumäärät olivat suuret ja kelit heikot. Keskimääräinen urapainumaprosentti lähes kaksinkertaistui harvennushakkuukohteissa 2,6 prosenttiin ja nousi energiapuuharvennuksilla vajaan prosentin, 4,5 prosenttiin.
Vaikka urapainumien määrät lisääntyivät kummassakin harvennustavassa, kokonaismäärät ovat siitä huolimatta vielä hyvin maltillisella tasolla. Routajakson lyhentyminen ja maan kantavuuden heikentyminen ovat jatkossakin vakavia haasteita puunkorjuulle. Näiden ratkaisemiseen tulee panostaa entistä enemmän tutkimus- ja kehitystyössä.
Laadukas korjuujälki haaste energiapuuharvennuksilla
Puustovaurioiden määrä on tarkastustulosten mukaan energiapuuharvennuksilla lähes kaksinkertainen ja ajourapainumien määrä on noin puolet suurempi kuin harvennushakkuilla. Painumien suurempi määrä johtunee korjuuajankohdan valinnasta ja kokopuukorjuumenetelmän käytöstä myös hyvin pehmeillä mailla. Korkeampi vaurioprosentti ja kapeammat ajouravälit johtuvat hankalista korjuuoloista. Korjuujäljen laadun paraneminen edellyttää aktiivista koulutusta ja ohjausta.
Energiapuuharvennuksilla korjuuta hankaloittavat lähtöpuuston ja alikasvoksen suuri määrä, puuston epätasaisuus sekä vesasyntyisten puiden suuri lukumäärä. Metsänomistajalle on kuitenkin aina huonoin vaihtoehto olla harventamatta nuorta metsää.
Laatu viime vuoden tasolla
Metsäkeskukset tarkastivat viime vuonna yhteensä 418 harvennushakkuukuviota ja 133 energiapuuharvennuskuviota. Harvennushakkuiden toteutuksessa oli huomautettavaa noin 25 prosentissa kohteista. Toteutusta pidettiin virheellisenä kuitenkin noin kolmessa kohteessa sadasta. Vastaavasti energiapuuharvennuksien toteutuksessa oli huomautettavaa noin 36 prosentissa kohteista ja noin kuusi kohdetta sadasta oli toteutettu virheellisesti. Kummankin työlajin laatu on kokonaisuudessaan samaa tasoa kuin edellisinä vuosina.
Lisätietoja:
Bioenergia- ja laatuasiantuntija Olli Äijälä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 020 772 9188, s-posti etunimi.sukunimi@tapio
2008
Laadukas korjuu edellyttää kehittämistä ja koulutusta
Harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujäljen taso heikkeni hieman vuonna 2007. Ongelmana ovat puustovauriot ja kapea ajouraväli. Hyvä asia on, että kasvamaan jätetyn puuston määrä oli keskimäärin metsänhoitosuositusten mukainen. Myös tältä osin on kuitenkin parannettavaa. Korjuujälkeä voidaan parantaa panostamalla kehittämiseen ja koulutukseen.
Metsäkeskukset tarkastivat viime vuonna yhteensä 411 harvennushakkuukohdetta ja 112 energiapuuharvennuskohdetta. Harvennushakkuiden toteutuksessa oli huomautettavaa noin 23 prosentissa kohteista. Toteutusta pidettiin virheellisenä noin neljässä kohteessa sadasta. Vastaavasti energiapuuharvennuksien toteutuksessa oli huomautettavaa noin 34 prosentissa kohteista ja noin seitsemän kohdetta sadasta oli toteutettu virheellisesti. Yleisimmät syyt huomautukseen tai virheellinen -arvioon olivat runsaat puustovauriot ja kasvatettavan puuston suosituksia alhaisempi määrä.
Huomio ajouraväliin ja puustovaurioiden välttämiseen
Ajouravälien kaventuminen harvennushakkuilla on korjuujälkiaineistosta selvästi havaittava trendi. Keskimääräinen ajouraväli on kaventunut 24 metristä 21,4 metriin vuosina 1997-2007. Ajouraväli oli 1997 suositusta pienempi yhdeksällä prosentilla kohteista, kun vastaava luku 2007 oli 28 prosenttia. Energiapuuharvennuksilla noin neljällä kohteella kymmenestä ajouraväli oli suositusta kapeampi. Haastavat korjuukohteet selittänevät osaltaan energiapuuharvennusten kapeampia uravälejä.
Harvennushakkuissa 3,5 prosenttia kasvamaan jätetystä puustosta oli kärsinyt vaurioita. Puustovauriot ovat ongelma etenkin kuusivaltaisissa metsissä. Energiapuuharvennuksessa keskimäärin viisi prosenttia kasvamaan jääneestä puustosta oli vaurioitunut. Korkeampaa vaurioprosenttia selittävät osaltaan kohteiden haastavat korjuuolosuhteet, esimerkiksi lähtöpuuston suuri runkoluku ja korjuuta haittaavan alikasvoksen määrä.
Leudot talvet haaste hyvälle korjuujäljelle
Routajakson lyhentyminen tai loppuminen kokonaan ovat tekijöitä, jotka hankaloittavat harvennusten tekoa merkittävästi. Samaan aikaan tulee lisätä harvennushakkuita ja turvemaiden hakkuita voimakkaasti. Tilanne on puunkorjuun kannalta hyvin haastava. Tämän takia alan toimijoiden olisi panostettava korjuun laadun varmistamiseen entistä enemmän. Konekehitys, puunkorjuun suunnittelun kehittäminen, osaavat konemiehet, ajallaan tehty taimikonhoito ja aktiivinen laadunseuranta ovat jatkossakin avaimet hyvään korjuujälkeen.
Lisätietoja: Metsätalouden laatuasiantuntija Olli Äijälä, puh. 020 772 9188,
s-posti etunimi.sukunimi@tapio.fi