Harvennusten korjuujäljessä parannettavaa 

Enemmän kuin joka toisen energiapuuharvennuskohteen korjuujäljessä on huomautettavaa tai virheitä. Harvennushakkuissa tilanne oli sama lähes joka kolmannella kohteella. Kummankin harvennustavan laatu heikkeni selvästi edellisestä vuodesta. Tiedot käyvät ilmi metsäkeskusten tekemistä vuoden 2009 korjuujäljen tarkastuksista. 

Puustovaurioiden määrä ja kohteen liian voimakas harventaminen olivat merkittävimmät syyt siihen, että energiapuuharvennuskohteille annettiin virheellinen tai huomautettavaa -kokonaisarvio. Tarkastuksissa todettiin, että energiapuuharvennuksilla puustovaurioiden, kuten myös urapainumien, määrä on lähes kaksinkertainen perinteisiin harvennushakkuisiin verrattuna. Harvennushakkuissa puustovaurioiden määrä ja toimenpiteen jälkeinen alitiheys olivat arvion keskeisimmät syyt. Energiapuuharvennuskohteista virheellisiä tai huomautuksen saaneita oli runsaat 53 prosenttia, harvennushakkuissa vastaava luku oli runsaat 31 prosenttia. 

Korjuuolot haasteelliset – huomiota suunnitteluun 

Tuloksia vertailtaessa ja tulkitessa on otettava huomioon, että energiapuuharvennuskohteiden korjuuolot ovat hoitamattomilla kohteilla huomattavasti hankalammat kuin perinteisillä harvennuskohteilla. Korjuuta hankaloittaa erityisesti lähtöpuuston ja alikasvoksen suuri määrä, puuston epätasaisuus sekä vesasyntyisten puiden suuri lukumäärä. 

Energiapuuharvennus on monella kohteella pelastushakkuu, jota ilman kohteen puusto riukuuntuisi. Tästä aiheutuisi metsänomistajalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Energiapuuharvennusten korjuujäljen laatuun tulee kiinnittää huomiota, jotta yhteiskunnan asettamat metsähakkeen käyttötavoitteet saavutetaan korjuun laadusta tinkimättä. Osaava hakkuutyöntekijä ja oikea korjuuajankohta sekä –tapa ovat lähtökohdat onnistuneelle ja laadukkaalle korjuulle. Tähän tarvitaan koulutusta ja neuvontaa. 

- Pohjois-Savossa tulokset poikkeavat valtakunnallisista tuloksista siinä, että työnjälki energiapuukohteissa ov samaa tasoa tai hienoisesti parempaa kuin harvennuskohteissa. Kohteiden välinen vaihtelu on suuri. Tästä syystä on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota suunnitteluun ja työn toteutukseen hankalilla kohteilla. Kun työ tehdään huolellisesti ja kohteet valitaan oikein, saadaan laadukasta jälkeä. Metsäkeskusten keinoja parantaa työn laatua ovat laaja viestintä tarkastustuloksista sekä palaute toimijoille. Palautetta tarjotaan sekä kootusti että yksittäin korjuutyötä tekeville, kuvaa tilannetta Metsäkeskus Pohjois-Savon viranomaispäällikkö Jarkko Partanen. 

Metsäkeskukset tarkastivat viime vuonna maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta yhteensä 453 harvennushakkuu- ja 170 energiapuuharvennuskuviota. Tarkastetut kohteet oli korjattu pääasiassa 2008—2009. Tarkastusten tavoitteena on selvittää, täyttävätkö tehdyt toimenpiteet metsälain ja säädösten asettamat vaatimukset sekä metsänhoitosuositusten tai muun ohjeistuksen laatukriteerit.  

Lisätietoja:
Bioenergia- ja laatuasiantuntija Olli Äijälä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 020 772 9188
Viranomaispäällikkö Jarkko Partanen, Metsäkeskus Pohjois-Savo, puh. 020 77 28017,