Kuusi

Pienet kuuset ovat kevätaikaan arkoja paleltumiselle. Yksi ainoa kylmä yö kesäkuun alkupuolella voi olla tuhoisa hennoille vuosiversoille, jotka paleltuvat ja kuolevat. Silloin koko vuosikasvu menetetään.

Kuusimetsän tyypillisiä kasveja ovat mustikka, metsätähti, käenkaali ja vanamo. Sisällä kuusikossa on varjostavien latvustojen ansiosta kylmää ja kosteaa. Puiden välistä ei maanpintaan pääse tunkeutumaan ainoatakaan lämmittävää auringonsädettä.

Maanpinnalla kulkevat juuret ja tuuhea latvus tekevät kuusesta hyvin herkän tuulille. Vanhat kuuset ovat alttiita juurikäävälle. Juurikääpä lahottaa puunrungon sisustan, sydänpuun, kunnes se on täysin ontto. Lahon vaurioittamat kuuset kaatuvat helposti tuulessa.

Kuusen emikukat ovat suuria ja punaisia, ja niistä tulee käpyjä vielä samana vuonna. Käpy avautuu kevättalvella ja varistaa siemenensä.

Monet haavoittuvat eläin- ja kasvilajit elävät vanhoissa kuusimetsissä, joissa on lahopuuta. Pohjantikka, kuusitiainen ja pyy ovat esimerkkejä linnuista, jotka ovat riippuvaisia kuusesta.

Kuusipuuta käytetään paperinvalmistukseen sekä sahatavarana rakentamiseen.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio