Suomessa jo lähes 500 lämpöyrittäjän hoitamaa lämpölaitosta

Lämpöyrittäjyys on tyypillisesti maaseudun pienyritystoimintaa, jossa myytävä tuote on lämpö. Vuoden 2010 alussa Suomessa oli toiminnassa ainakin 455 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Laitosten lukumäärä on lisääntynyt vuosittain muutamalla kymmenellä, joten on todennäköistä, että 500 laitoksen rajapyykki ylitetään ensi vuoden aikana. Vuonna 1993, jolloin TTS aloitti valtakunnallisen lämpöyrittäjyyden tutkimisen ja kehittämisen, lämpöyrittäjiä oli vasta 3 kappaletta.

Lämpöyrittäminen on yleisintä Länsi-Suomessa (erit. energiaosuuskunnat), mutta uusia laitoksia otetaan käyttöön eniten Etelä-Suomessa, jossa osakeyhtiömuotoiset yritykset ovat yleisimpiä. Aluelämpölaitosten osuus on vajaa kolmasosa ja kaksi kolmasosaa on kiinteistökohtaisia laitoksia. Näistä vajaa puolet lämmittää koulukiinteistöjä ja runsas neljäsosa yksityisiä kiinteistöjä. 

Osakeyhtiömuoto yleistyy

Lämpöyrittäjien määrä ei ole kuitenkaan sama kuin lämpölaitosten määrä, sillä yksi yrittäjä hoitaa keskimäärin runsasta kahta lämpölaitosta. Yrityksistä noin puolet on osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisia ja puolet osuuskuntamuotoisia yrittäjärenkaita tai maatalous- tai maaseutuyrityksiä. Osuuskuntien ja osakeyhtiömuotoisten yritysten hoitamien lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho on lähes kaksinkertainen muihin verrattuna ja ne tuottavatkin noin kaksi kolmasosaa kaikesta lämpöyrittäjien tuottamasta lämmöstä. Vuonna 2009 käynnistyneistä laitoksista runsas kaksi kolmasosaa oli osakeyhtiömuotoisten lämpöyritysten hoitamia.

Usein lämpöyrittäjä tarjoaa lämmön kokonaistoimitusta, joka sisältää myös laitosinvestoinnin. Lämpöyrittäjyydestä on muodostumassa yrittäjän päätoimiala, jota ulkopuolisille tehty haketus tai muu urakointi tukee. Työntekijöiden määrällä tarkasteltuna lämpöyritykset ovat vielä erittäin pieniä, alle yhden henkilötyövuoden työllistäviä yrityksiä. Kunnat ovat edelleen lämpöyrittäjien tärkein asiakasryhmä, mutta yksityisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Heitä on jo viidesosa lämpöyrittäjien asiakkaista.

Laitostehot ja -määrät kasvavat

Vuonna 2009 laitosten lukumäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 8 %. Laitosten yhteenlaskettu kiinteän polttoaineen (kpa) kattilateho kasvoi 23 megawattia eli 10 %. Laitosten kpa-kattilateho on kasvanut jatkuvasti -  2009 käynnistyneiden laitosten keskikoko oli jo 0,72 megawattia.

Lämpöyrittäjät käyttävät vuosittain metsähaketta noin miljoona irtokuutiometriä ja lisäksi muita puupolttoaineita kuten sahauspintahaketta runsaat 80 000 irtokuutiometriä. Lämpöyrittäjien käyttämän metsähakkeen määrä on noin kymmenkertaistunut 2000-luvulla ja nykyään määrä on lähes viidesosaa kaikesta Suomessa käytetystä metsähakkeesta. Laitos käytti 2009  keskimäärin 2100 irtokuutiometriä metsähaketta.

Dosentti Pekka Ripatti, TEM, energiavirasto ja MH Outi Suomi, Tapio