Leppä

Suomessa esiintyy kahta eri leppälajia, tervaleppä ja harmaaleppä. Tervaleppä on tavallisin Etelä-Suomessa, harmaaleppä vastaavasti Pohjanmaan seutuvilla. Leppä on lehtipuista ainoa, joka tekee käpyjä.

Tervalepän ja harmaalepän erottaa helpoiten toisistaan katsomalla niiden lehtiä. Tervalepän vastapuhjenneet lehdet tuntuvat tahmeilta, kun taas harmaalepän lehdet ovat sileät.

Vanha kansanviisaus neuvoo ottamaan kukkaruukkuihin multaa lepän alta, sillä lepän alla maaperä on erityisen typpirikasta. Leppä pystyy sitomaan typpeä ilmasta juuristossaan elävien bakteerien avulla. Ne saavat aikaan jopa nyrkin kokoisia, korallinnäköisiä mukuloita, jotka muodostuvat lyhentyneistä ja yhteenkasvaneista juurista.

Tunnetun suomalaisen Nobelin palkinnon saaneen tiedemiehen, A.I. Virtasen mukaan yksi hyvin kasvava harmaaleppämetsikkö sitoo vuodessa yhtä paljon typpeä kuin kokonainen apilapelto.

Tehtäviä Miten tervalepän ja harmaalepän kävyt eroavat toisistaan? Kaiva maata lepän ympärillä ja koeta löytää juurimöykkyjä. Muista peittää juuret uudelleen.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio