Linnunpöntöt

Metsässä monet kolopesijät torjuvat biologisesti tuholaisia. Pöllöt ovat tehokkaita myyräntorjujia ja erityisesti helmipöllö ja lehtopöllö elävät miltei yksinomaan pienjyrsijöistä. Eri tiaislajit ovat hyönteissyöjiä ja auttavat tuholaisten torjunnassa. On laskettu, että talitiaispari poikasineen syö n. 75 kg hyönteisiä vuodessa!

Ihminen voi helpottaa lintujen asuinsijojen löytämistä asettamalla linnunpönttöjä metsiin tai puutarhaan.
Hyvä pönttö on tiivis, lämmin ja kestävä. Useimmat kolopesijät haluavat hautoa pimeässä. Rakosista tuleva valo ja veto pakottavat linnut hakemaan paremman asuinpaikan.

Varsinkin keväällä vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat suuret ja sen tähden pöntön on oltava lämmin. Mutta pönttö ei saa olla metallista tai muovista tehty. Tavallinen laudasta tai pyöröpuusta tehty pönttö eristää hyvin lämpöä ja kosteus imeytyy puuhun. Pöntön pohjan on oltava avattavissa, jotta se voidaan tyhjentää vuosittain. Vanhassa pesämateriaalissa on usein syöpäläisiä, jotka pesiytyvät uusiin linnunpoikasiin, mikäli pönttöä ei ole tyhjennetty. Lentoaukon ympärille on hyvä laittaa pelti, mikä estää oravia jyrsimästä sitä suuremmaksi ja pääsemästä sisään.

Linnut löytävät pöntöt helpommin lehtipuista ja männyistä. Pöntön tulisi mieluiten olla käännettynä itään. Lämpötila voi iltapäivisin nousta liian korkeaksi sellaisissa pöntöissä, jotka ovat etelään tai länteen. Pöntöt tulisi asettaa siten, että aukot näkyvät pellon, niityn tai voimalinjan suunnasta. Älä naulaa pönttöä kiinni puuhun, vaan kiinnitä se nauhalla tai rautalangalla.

Rakennusohjeet

Sijoitus

Ripustus

Gerd Mattsson-Turku, Tapio