Ekosysteemilähestymistapa metsien hoidossa ja käytössä
Metlassa on laadittu selvitys ekosysteemilähestymistavan integroitumisesta kansainväliseen metsäpolitiikkaan. Päätavoitteena on ekosysteemien rakenteen ja toiminnan suojelu, jotta ekosysteemien kyky tuottaa merkittäviä palveluja säilyy. Ekosysteemilähestymistavan ja kestävän metsätalouden yhteisenä tavoitteena on edistää luonnon suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Toinen yhteinen tavoite on tuottaa hyvinvointia nykyisille ja tuleville sukupolville.
   Lähestymistapaan vaikuttavaa luonnonvarapolitiikkaa käydään läpi tavoitteiden, keinojen ja seurannan näkökulmista. Käytännön toteutusta tarkastellaan kuvaamalla metsien suojelun, hoidon ja käytön menetelmiä eri maanomistajaryhmien metsissä. Aineisto on valittu kolmella ekosysteemilähestymistapaa määrittävällä rajauskriteerillä: metsien monikäyttö, omistus- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ja ihmisten hyvinvointi. Näillä tehdään myös yhteenvetoa tilanteesta Suomessa 2009 ja kuvataan metsiä koskevia uhkia, ongelmia ja kehittämistarpeita. Lue lisää raportista. (PR 30.12.2009)

Havupuiden pakkasenkestävyys kehittyy vaiheittain syksyn kuluessa
Tähän aikaan vuotta havupuut kestävät jo jopa -50 Cº pakkasia, mutta muutamia kuukausia sitten havupuun taimet olisivat voineet vaurioitua jo parin asteen hallasta. Syksyllä päivien lyheneminen on käynnistänyt puiden karaistumisen talveen: Pakkasen kestävyys alkaa lisääntyä elokuussa, ja lisääntyminen jatkuu marraskuuhun asti. Keskitalvella tulipalopakkanenkaan ei käytännössä vaurioita kotimaisia havupuita. Lisää uutiskirjeessä. (AK 29.12.09)

Syvät painumat voivat aiheuttaa pysyvän haitan
Harvennusten välttämättömyyden ja kannattavuuden vuoksi koneellinen puunkorjuu suomet­sissä on hyväksyttävä, mutta ei mihin hintaan tahansa. Voidaanko hyväksyttävän korjuu­jäljen kriteerejä helpottaa? Milloin tulee vastaan raja, jolloin harvennuksen hyöty valuu pieniä kuitupuu­eriä hakevien koneiden jättämiin korjuujälkiin? Lue lisää Metlan Suometsätalous-uutiskirjeestä. (AK 22.12.09)

VMI mukaan laser- ja ilmakuvaperusteiseen puustotulkintaan
Yksityismetsätalouden uuden sukupolven metsä­suunnittelujärjestelmässä metsäninventointitiedon hankinta perustuu puustotulkinnassa laser- ja ilmakuvatiedon käyttöön. Metla testasi menetelmää vuoden 2009 aikana Pohjois-Savossa noin 37 000 hehtaarin alueella. VMI-uutiskirje. (AK 17.12.09)

Syyskylvön tulokset yllättivät metsäntutkijat 
Perinteisesti männyn syyskylvön tuloksia on pidetty hyvin huonoina. Uuden tutkimuksen mukaan se kuitenkin voi onnistua pohjoisessa erittäin hyvin. Lue lisää Suomen Metsäyhdistyksen uutiskirjeestä. (AK 14.12.09)

Metsänomistajat tarvitsevat vaihtoehtoisia palvelumalleja 
Ihmisten metsäsuhde muuttuu kaupungistumisen ja koulutustason nousun mukana. Samalla metsän­omistajien tavoitteet ja palvelutarpeet kehittyvät. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä perhe­metsänomistajat metsäammattilaisen palvelulta odottavat. Lue lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta -uutiskirjeestä. (AK 4.12.09)

Energiapuuta suometsistä - vaikuttaako korjuu ravinteiden riittävyyteen ja puuston kasvuun?
Suomessa on lähes viisi miljoonaa hehtaaria puun­tuotantoa varten ojitettua turvemaata, joiden hakkuu- ja hoitotarpeet ovat melko mittavat. Suometsistä kor­jataan runkopuuta, mutta nykyisen energiapolitiikan mukaan myös hakkuutäh­teiden korjuu turvemailta kiinnostaa. Miten energia­puun korjuu vaikuttaa uudistettavan puuston kasvuun ja ravinnetilaan ojitetuissa suometsissä? Metlassa tutkitaan tehostetun puunkorjuun vaiku­tuksia suometsissä ravinteiden riittävyyden, vesien­suojelun ja puuntuotoksen kannalta. Lue lisää uutiskirjeestä. (AK 3.12.09)

Metsäntutkimuslaitokselta  tietoa puumarkkinoista
Metla on kehittänyt puumarkkinaseurannan tietojärjestelmiään yli 20 vuotta ja Metlan metsätilaston verkkopalveluissa on jo nykyään verkon kautta runsaasti tietoa tarjolla sekä metsäammattilaisten käyttöön että yksityisille puukauppaa suunnitteleville metsänomistajille. Lue tiedote. (AK 30.11.09)

Puutuotteissa on kasvava hiilivaranto
Suomen metsät sitovat hiiltä ilmakehästä, mutta puuhun varastoitunutta hiiltä siirtyy hakkuissa pois metsistä. Kauanko puuhun sitoutunut hiili pysyy poissa ilmakehästä, riippuu siitä miten puuta käytetään. Energiaksi käytetyn puun hiili vapautuu lähes välittömästi ja myös paperituotteiden käyttöaika on suhteellisen lyhyt. Puusta tehtyjen tuotteiden, kuten talojen ja kalusteiden elinikä taas voidaan laskea kymmenissä tai jopa sadoissa vuosissa. Lue lisää Metlan Talous ja yhteiskunta -uutiskirjeestä. (AK 30.11.09)

Helsingin yliopiston metsäekologeilla ja fyysikoilla maailman monipuolisin ilmastonmuutoksen tutkimusasema
Ilmastonmuutos muuttaa tulevaisuutta ennalta arvaamattomin tavoin. Fossiilisten polttoaineiden laajamittainen käyttö ja trooppisten metsien kato lisäävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta n. puoli prosenttia vuodessa. Ekologian yksi keskeisimmistä tutkimushaasteista viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut ymmärtää ekosysteemien hiiltä sitovia toimintoja. Helsingin yliopiston metsäasemalla Juupajoen Hyytiälässä sijaitsevasta SMEAR II tutkimusasemasta on tullut tämän tutkimuksen maailman "hot spot". Lue lisää Helsingin yliopiston metsäntutkimuksen uutiskirjeestä. (AK 25.11.09) 

Yksityismetsänomistusrakenteesta uutta tietoa
Metla on esitellyt tänä vuonna kerätyn aineiston ennakkotiedot yksityismetsien omistusrakenteesta, metsänomistajien tavoitteista ja käyttäytymisestä. Vastaava aineisto kerättiin 1999. Tuloksia raportoidaan yksityiskohtaisemmin ja metsäkeskusalueittain ensi vuonna Metlan työpapereita -sarjassa. Tiedot omistusrakenteesta ja tavoitteista ovat tältä vuodelta ja käyttäytymisestä vuosilta 2004-08.   Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna metsänomistajista eläkeläisiä on 45 %, kun osuus 10  vuotta sitten oli 37 %. Maatalousyrittäjien osuus on vastaavasti pienentynyt 10 viime vuoden aikana 22 %:sta 16 %:iin. Palkansaajia metsänomistajista on edelleen 30 %.  Metsänomistajien keski-ikä on nyt 60 v, kun se 10 vuotta sitten oli 57 v. Rakennemuutoksessa kaupunkilaismetsänomistajien osuus on kasvanut, mutta muuttoliike ei kohdistu metsänomistajiin yhtä voimakkaana kuin muuhun maalaisväestöön: 2/3 metsänomistajista asuu vielä tilalla tai muualla sen sijaintikunnassa. Ennakkotuloksia. (PR 24.11.09)

Metsäsuunnittelun tutkimusta
Metsäntutkimuslaitoksen Metsävaratietojärjestelmä ja metsäsuunnittelu -uutiskirje 3/2009 kertoo samannimisen tutkimus- ja kehittämisohjelman (MSU) kuulumisista ja ajankohtaisista tutkimustuloksista. Tutustu uutiskirjeeseen. (AK 23.11.09)

Ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta
Metlan  Metsäekosysteemin toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -uutiskirje 2/2009 sisältää tutkimustietoa routaolojen vaikutuksista metsien ilokaasupäästöihin sekä vähälumisuuden vaikutuksista kuusiin. Lue uutiskirjeestä. (AK 19.11.09) 

Miten lämpötila vaikuttaa männyn pituuskasvuun Pohjois-Suomessa?
Heinäkuun lämpötila selittää yli 70 % männyn pituuskasvun vuotuisesta vaihtelusta MMM Hannu Salmisen väitöstutkimuksen mu­kaan . Tutkimuk­ses­sa selvitettiin lämpö­tilan vaikutusta myös pituus­kasvun etenemi­seen kasvukauden aikana. Lue lisää. (AK 19.11.09)

Lahopuu lisää taimimääriä uudistamisessa
Kulotuksenaikainen lahopuumäärä vaikuttaa merkittävästi palojälkeen. Kaikkien puulajien taimimäärät olivat ennallistamiskäsittelyiden jälkeen suurimpia lahopuun välittömässä läheisyydessä ja kaadettujen maapuiden latvusten alla. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 13.11.09) 

Vastuu bioenergiatavoitteen saavuttamisesta lipuu metsäteollisuuden porttien ulkopuolelle
Metsäteollisuuden vähenevä bioenergian tuotanto sekä uusiutuvan energian käyttövelvoitteiden mukainen lisäys on kyettävä uudessa tilanteessa kattamaan muualla kuin metsäteollisuudessa. Tämä avaa kotimarkkinoilla toimiville bioenergia-alan pk-yrityksille uusia markkinoita ja kasvumahdollisuuksia. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun bioenergia-alan 12.11. julkaistussa toimialaraportissa. Lue lisää. (AK [OÄ] 13.11.09) 

Energiapuun korjuu mukaan MELA-ohjelmistoon 
Metsäntutkimuslaitos on julkaissut uuden version MELA-metsäsuunnitteluohjelmistosta. Ohjelmiston keskeisin uusi ominaisuus on energiapuun korjuun mahdollistava hakkuiden simulointi. MELA2009-ohjelmiston avulla voidaan nyt tuottaa päätöksenteon tueksi entistä monipuolisempaa tietoa metsävarojen käyttömahdollisuuksista muuttuvassa toimintaympäristössä. Lue koko tiedote. (AK [OÄ] 13.11.09)

Metsäalan luova tuho
Luova tuho -käsitteen kehitti taloustieteilijä Joseph Schumpeter (1942) kuvaamaan muutosta, jossa vanha taloudellinen rakenne häviää uuden paremman rakenteen tieltä. Näyttää siltä, että Suomen metsäalalla on jälleen käynnissä luovan tuhon prosessi. Lue Metlan erikoistutkijan Lauri Hetemäen artikkeli. (AK 10.11.09)

Istutuksen koneellistaminen on haasteellista
Metsänistutustyön teknis-taloudellisesti järkevä koneellistaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi pohjoismaisissa olosuhteissa. Istutuskoneita ja -laitteita on kehitetty 1970-luvulta lähtien, mutta aina viime vuosiin asti konetyön kustannukset ovat olleet metsurityönä toteutettua istutusta ja siihen liittyvää erillistä maanmuokkausta korkeammat. Vielä nykyäänkin istutustyöstä alle viisi prosenttia tehdään koneellisesti. Metlan uutiskirje. (AK 2.11.09) 

Toimenpide-ehdotuksia metsätilakoon kasvattamiseksi
Metsäntutkimuslaitoksessa on käynnistynyt tutkimus, jonka tuottaa päättäjille konkreettisia toimenpide-esityksiä yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Tilakokoa kasvattamalla pyritään parantamaan metsätalouden kannattavuutta sekä kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Lue lisää tiedotteesta. (AK 9.10.09)

Metsien luontaista kehitystä jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa
Metsien luontaista kehitystä mukailevia metsänkäsittelytapoja ryhdytään tutkimaan laajassa yhteishankkeessa. Hankkeeseen osallistuvat Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, sekä Helsingin ja Joensuun yliopistot. Tavoitteena on saada tietoa erityisesti metsän peitteisenä säilyttävistä hakkuutavoista ja niiden vaikutuksista metsän uudistumiseen, monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön sekä puunkorjuuseen. Lue lisää Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteesta. (AK 7.10.09)