Metsien käytön päätökset
Metlan tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan metsien käyttöön liittyvät päätöksiä ja mitä palveluita metsänomistajat tarvitsevat päätöksentekonsa tukena. Tulokset osoittavat, että seuraavaa vuotta ja koko metsätilaa koskevat pohdinnat ovat kaikkein yleisimpiä. Päätöstuen muodoista omistajat arvostavat eniten vapaamuotoista keskustelua metsäammattilaisen kanssa. Omistajat kokevat monimuotoisessa metsässä erityisesti aidon metsän tuntua ja pitävät sitä talousmetsää parempana riistan elinympäristönä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että operatiivisilla suunnittelupalveluilla voisi olla kysyntää. Suunnittelumenetelmien kehittäjien ja palveluntarjoajien olisi jäsenneltävä tapoja suositella ja perustella toimenpiteiden ajankohtia metsänomistajille aiempaa tarkemmin. Samoin esimerkiksi puukaupan, suojelusopimuksen ja sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtoisten toteutustapojen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia vaihtoehtoiskustannuksineen olisi syytä sisällyttää tuleviin päätöstuki- ja suunnittelupalveluihin.
   Tulosten perusteella hahmotellaan seitsemän uudenlaista palvelukonseptin aihiota metsänomistajille. Jatkossa on tärkeää selvittää markkinatutkimuksen keinoin vaihtoehtoisten palvelutyyppien maksuhalukkuutta tilanteessa, jossa yksityiskohtaisesti kuvatuilla vaihtoehdoilla on realistiset hintalaput. Tulevan kehitystyön tehtävänä on sovittaa täsmennetyt palveluaihiot osaksi laajempia metsänomistaja-asiakkaiden kokonaispalveluja. Monimuotoisuuden suojeluhalukkuuden tutkimus puolestaan täydentyisi metsäpolitiikan toimivuutta arvioivilla suojelusopimusprosessien seurantatutkimuksilla. Lue raportti. (PR 29.12.10)

Metsien myrskytuhot yli 8 miljoonaa kuutiometriä viime kesänä
Heinä- ja elokuun vaihteen Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi -myrskyissä tuhoutui puustoa kaikkiaan 8,1 miljoonaa kuutiometriä Metlan tekemän inventoinnin mukaan. Tuhoutuneen puuston määrä on huomattavasti ennakkoarvioita suurempi. Määrä vastaa noin 15 prosenttia Suomen vuotuisista hakkuista. Myrskyissä tuhoutuneet puut tulisi korjata pois maastosta mahdollisimman pian, sillä keväällä parveilevat hyönteiset iskeytyvät kaatuneisiin runkoihin. Lue lisää Metlan tiedotteesta. (AK 23.12.10) 

Metsänrajat liikkuvat
Ennen paljaan Värriö I -tunturin laella kasvaa tänä päivänä vankkoja mäntyjä. Metsänrajat ovat nyt liikkeessä monin paikoin maailmassa globaalien ympäristömuutosten myötä. Perimmäiset syyt näille muutoksille ovat edelleen hämärän peitossa. Metsätieteiden laitoksen Värriön tutkimusaseman johtajan, prof. emeritus Pertti Harin aloitteesta ja parin vuosikymmenen havaintojen pohjalta Värriössä aloitettiin tänä vuonna tutkimus, jossa selvitetään syitä mäntyjen nousulle. Kesän aikana tunturin rinteeltä selvitettiin männiköiden ikärakenne eri korkeuksilta perustuen puiden vuosilustoihin ja tarkkaan satelliittipaikannukseen. Männyt olivat nousseet 400 metrin korkeudesta tunturin päälle 470 m korkeuteen viime vuosisadan kuluessa. Lue lisää Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen uutiskirjeestä. (AK 22.12.10)

Metso tarvitsee oletettua enemmän metsää
Metso on merkittävä laji maisema- tai makroekologisissa tutkimuksissa: soidinalueen vähimmäistilavaatimus kattaa 300 hehtaaria, ja yksilön vuodenaikainen elinpiiri jopa 30-80 neliökilometriä. Suomen metsopopulaatiot ovat pienentyneet todennäköisesti jo 1940-luvulta alkaen. Saija Sirkiän väitöskirjan tavoitteena oli tarkastella maankäytön ja metsopopulaatioiden välistä yhteyttä Suomessa useilla laajoilla tila- ja aikamittakaavoilla. Tulokset osoittavat, että laajojen mittakaavojen maisemarakenne ja sitä muokkaavat prosessit vaikuttavat voimakkaasti metson ekologiaan Suomessa. Laajojen mittakaavojen metsäpeitteisyys tulisi säilyttää riittävän korkeana, ja toiseksi, yksittäisten metsäalueiden sisällä tulisi suosia monipuolista metsän ikä-, puulaji- ja aluskasvillisuusrakennetta. Saija Sirkiän väitöstutkimus osoittaa, että metson kannanhoidossa tulisi tulevaisuudessa huomioida entistä suurempia alueita ja tilamittakaavoja. Suomen metsopopulaatiot tarvitsevat jopa satojen neliökilometrien laajuisia elinympäristöjä. Tämä vaatii uudenlaista aluetason maankäytön suunnittelua ja yhteistyötä maanomistajien kesken. Lue lisää: tiedote ja väitöskirja. (SK 20.12.10)  

EU:n alueen metsistä saatavan puubiomassan tuotantoa voidaan lisätä huomattavasti
Euroopan Unionin alueen metsistä saatavan puubiomassan tuotantoa voidaan lisätä huomattavasti nykykäyttöön verrattuna, mutta tämä edellyttää nopeita ja voimakkaita poliittisia päätöksiä ja kokonaisvaltaista strategiaa EU-tasolla. EU:n alueen metsien teoreettinen puubiomassapotentiaali on lähes 1,3 miljardia kuutiometriä vuodessa. Puolet potentiaalista on runkopuuta ja loput hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten metsien pienpuuta. Ekologisten, teknisten ja sosiaalisten rajoitteiden vuoksi korjattavissa on kuitenkin vain noin 750 miljoonaa kuutiometriä puubiomassaa.  Lisää Metlan tiedotteessa. (AK 20.12.10)

Punainen kirja 2010 - ajantasaista tietoa Suomen lajiston tilasta
Neljännen uhanalaisuusarvioinnin tulokset julkistettiin 1.12.2010: Suomen lajiston uhanalaistuminen jatkuu. Uhanalaisia lajeja on nyt 2247 ja uhanalaisten lajien osuus kaikista arvioiduista lajeista on 10,5 prosenttia. Uhanalaisia lajeja on yli 700 enemmän kuin edellisessä, kymmenen vuotta sitten tehdyssä arvioinnissa. Lue lisää. (AK 17.12.10)

Metsälöt tilastoituina
Metla on julkaissut vuotta 2009 ja yksityismetsiä koskevan metsälötilaston. Sen mukaan metsätilakokonaisuudella tarkoitetaan saman omistajan kaikkea metsäomaisuutta - sijainnista riippumatta - yhtenä kokonaisuutena. Metsälöiden tilastointi julkaistiin tällä määrittelyllä nyt toista kertaa. Yli kahden hehtaarin suuruisia yksityismetsälöitä oli vuoden 2009 lopussa noin 375 000 ja niillä metsämaata noin 10, 5 miljoonaa hehtaaria. Metsälöiden keskikoko oli runsaat 30 hehtaaria. Jos tarkastellaan perinteisen määrittelyn mukaan yli viiden suuruisia metsälöitä, niin niitä oli noin 283 000 ja keskikoko oli runsaat 36 hehtaaria. Metsänomistajia on keskimäärin noin kaksi kertaa enemmän kuin metsälöitä, sillä henkilö- ja perheomistuksessa olevalla metsätilakokonaisuudella oli keskimäärin 1,7 omistajaa, verotusyhtymällä 3,0 omistajaa ja kuolinpesällä 4,0 omistajaa.Lue lisää Metlan tiedotteesta. (PR 15.12.10)

VMI: puuston luonnonpoistuma on lisääntynyt
Metlan Metsätilastollinen vuosikirja on osa Suomen virallista tilastoa, jonka tietosisällöstä osa on VMI:n tuottamaa. VMI:n tuloksiin perustuvat muun muassa tiedot maa-alasta maankäyttöluokittain, metsien ja puuston rakenteesta, puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien tilasta. VMI:n pysyviltä koealoilta saatujen tuoreiden tulosten mukaan puuston luonnonpoistuma on lisääntynyt selvästi. Lue lisää Valtakunnan metsien inventointi VMI -uutiskirjeestä. (AK 13.12.10)

Taimikon varhaishoidon koneellistamisvaihtoehdot
TTS on selvittänyt taimikon varhaishoidon koneellistamista.Taimikonhoitokoneiden ja raivauslaitteiden valmistajat pitivät taimikonhoidon hitaalle koneellistamiskehitykselle osasyinä ennen kaikkea koneellisen työn heikkoa markkinointia, huonoa julkisuuskuvaa sekä yrittäjien ja osaavien kuljettajien löytämistä. Nykytekniikan potentiaalia, kustannustehokkuutta ja työnjälkeä konevalmistajat sitä vastoin pitivät jo hyvänä, kunhan kuljettaja on ammattitaitoinen ja kohdevalinnat on tehty oikein.
  Taimikonvarhaishoito tehdään tyypillisesti tilanteessa, jossa poistettavien puiden kantoläpimitta on 1-2 cm ja pituus 1-2 metriä. Tehtyjen tutkimusten mukaan peruskoneen nosturiin asennettava raivauslaite, jolla raivaaminen tehdään raivauslaitetta liikuttelemalla, ei pysty kilpailemaan varhaishoidossa kustannustehokkaasti raivaussahatyön kanssa. Nykytekniikalla koneellinen taimikonhoito onkin metsurityöhön verrattuna kilpailukykyisimmillään varttuneissa taimikoissa, joissa puuston järeytyminen ja suuri tiheys tekevät raivaussahatyöstä konetyötä suhteellisesti hitaampaa. Lue raportti .(AK 13.12.10)

Metsänomistajille suunnattu palveluiden tarjonta
Helsingin yliopistossa valmistuneessa, Osmo Mattilan laatimassa pro gradu tutkielmassa tarkastellaan metsänomistajille tarjottavia palveluita, palveluiden tarjoajia ja palvelurakennetta. Metsänomistajille tarjotaan palveluita metsänhoidossa, puukaupassa, omaisuudenhoidossa ja tiedon välityksessä. Palveluita tarjoaa joukko hyvin erikokoisia organisaatioita, joista osa toimii markkinalähtöisesti toisten tarjotessa palveluitaan lakiperusteisesti. Metsäalan palvelumarkkinat ovat murrosvaiheessa, ja muutoksia on tapahtumassa sekä tarjonta- että kysyntäkentässä.
  Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysiä, ja tarkastelun kohteena on palveluntarjoajien metsänomistajille suuntaama markkinointimateriaali, pääasiassa tarjoajien internetissä oleva materiaali. Markkinointimateriaalien tukena on käytetty palveluorganisaatioiden edustajien ja alan asiantuntijoiden teemahaastatteluita. Palveluita ja organisaatioita tarkastellaan niiden asiakkaan kokemien hyötyjen pohjalta, joita markkinoinnissa palveluihin ja palveluntarjoajiin on pyritty liittämään. Teoreettisesti taustalla käytetään mallia kuluttajan valintakriteereistä hankintapäätöstä tehtäessä.
  Tulosten perusteella on löydettävissä kysynnän kannalta kriittisiä palveluita, joiden ympärille palvelukokonaisuuksia on rakennettu. Metsänomistamisen odotetaan olevan kannattavaa, joten eräs palveluntarjonnan haasteista syntyy alan tarpeesta rahoittaa itsensä mielekkäällä aikajänteellä. Tämä luo tarpeen tuloja synnyttävien palveluiden yhdistämiseen kokonaisuuksiksi kustannuksia aiheuttavien, mutta muita hyötyjä tuottavien palveluiden kanssa. Tarjoajien kannalta tärkeää on kyetä luomaan asiakkaita hyödyttäviä palvelukokonaisuuksia muuttuville markkinoille. Lue lisää . (PR 13.12.10)

Metsänomistajien puukaupan suunnittelun palvelut
Metsänomistajien puukaupan suunnitteluun liittyvien palvelujen käyttöä vuosina 2005-09 sekä heidän näkemyksiään palveluiden tärkeydestä tulevaisuudessa kuvataan tuoreessa raportissa. Aineisto kattaa koko Suomen. Eniten käytettyjä palveluja ovat olleet puukauppatarjousten vertailu, tehtyjen metsänhoitotöiden ja kuviotietojen tarkastelu sekä puutavaralajien hintaseuranta. Metsänomistajista noin puolet on käyttänyt näitä palveluja vähintään kerran tarkasteltuna ajanjaksona. Vastaavasti henkilökohtaista neuvontaa on käyttänyt jopa noin 85 prosenttia metsänomistajista. Aktiivisimpia palvelujen käyttäjiä ovat olleet metsänomistajat, joilla on metsäsuunnitelma tai puunostajan kanssa solmittu yhteistyösopimus. Myös puuta myyneet metsänomistajat ovat käyttäneet palveluja selvästi useammin kuin ne metsänomistajat, jotka eivät ole myyneet. Tulevaisuudessa tärkeimmät palvelut ovat puukauppatarjousten vertailu sekä puutavaralajien hintaseuranta.
  Metsän metsänhoidollinen tila, puun hintataso sekä metsäammattilaisen ja metsäsuunnitelman suositukset ovat tärkeimmät puukaupan harkintaan vaikuttavat tekijät. Tulosten perusteella monitaustaiselle metsänomistajakunnalle tulee olla tarjolla monipuolisia palveluja puukaupan suunnitteluun. Palvelut voivat olla myös maksullisia, jos ne tuovat metsänomistajalle taloudellista hyötyä tai muuta lisäarvoa. Omatoimisilla ja asioista perillä olevilla metsänomistajilla suunnittelua tukevat parhaiten itsenäisesti käytettävät puukaupan suunnittelun palvelut ja työkalut. Tämän tärkeyttä korostaa myös se, että metsänomistajat haluavat olla itse aktiivisia puukaupan suunnittelun käynnistämisessä. Lisäksi on tarjottava mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ja opastukseen. Raportti (PR 29.11.10)

Metsäsuunnitelma omaksi -palvelulle tarvetta
Asiakkuusryhmien vertailu paljastaa eroja metsä­suunnittelupalvelujen tarpeissa. Metlan valtakunnal­linen Metsänomistaja 2010 -tutkimus tunnisti uuden tärkeän asiakkuusryhmän: metsänomistajat, joilla on voimassa oleva, tilan aiemman omistajan teettämä metsäsuunnitelma. Tämä vajaat 10 prosenttia omis­tajista on muita nuorempaa ja maksuhaluisempaa joukkoa. He kaipaavat lisäpalveluja ja haluavat oppia ymmärtämään ja käyttämään tilan kylkiäisenä saamaansa metsäsuunnitelmaa. Lue lisää  Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman uutiskirjeestä. (AK 26.11.10)

Metsä- ja puutuotealan pienyrityksiin kohdistuneen tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuraportti julkaistu
Laajan tutkijaryhmän vuosina 2007-10 toteuttamassa ohjelmassa tarkasteltiin alan kasvuyrityksiä. Puunkorjuu- ja puunkuljetusaloilla alihankinta on voimistunut. Puunkorjuualalla kasvu korostaa vallitsevaa taloudellista tilannetta. Puunkuljetusalalla 1-1,5 miljoonan euron liikevaihtoa pienempi tai suurempi koko heikentää kannattavuutta. Selvänä suuntana näillä on laajentuminen uudelle toimialalle. Metsäpalveluyritysten osuus kasvaa useissa työlajeissa. Merkittävä osa kasvusta syntyy metsänhoitoyhdistysten ulkoistaessa palvelutuotantoaan. Myös kuntien, seurakuntien ja yhteismetsien omistamat metsät ovat potentiaalinen kohde metsäpalveluyrityksille. Metsäenergialiiketoiminta rakentuu uudenlaisista osaamiseen ja verkostoitumiseen perustuvista aineettomista tuotannontekijöistä. Koneyrittäjien yhteisyritykset ovat mahdollistaneet kevyen organisaatiorakenteen, tehokkaan ja joustavan tuotantoketjujen ja raaka-aineen hankinnan hallinnan sekä konekapasiteetin riittävyyden. Näin saavutetaan skaalaetuja sekä toimitusten luotettavuus. Lämpöyrittäjillä on kiinnostusta laajentaa toimintaa pientaloluokkaan, jos lämmityskapasiteettia on riittävästi. Kiinnostus lämpöyrittäjän toimittamaan kaukolämpöön oli pientaloasukkaiden keskuudessa merkittävä. Piensaha-alalla kasvutavoitteisiin pyritään maltillisesti. Tärkein liiketoiminnan tavoite piensahoilla oli kannattavuuden ja pääoman tuottoasteen parantaminen. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat tyytyväiset asiakkaat ja omistajan kohtuullinen toimeentulo. Metsä- ja puutuotealalla on vähän varsinaisia kasvuhakuisia yrityksiä. Tärkeää on kehittää yrittäjyyden ja yritystoiminnan osaamista. Tähän tarvitaan yrittäjien oman innostuksen lisäksi yhteiskunnan kasvuyrittäjyyttä edistäviä kehittämistoimia. TTS:n julkaisut.(PR 17.11.10)

Laajamittaisen metsänomistuksen kannattavuus
Tutkija Esa-Jussi Viitala on metsätieteen aikakauskirjassa julkaistuissa artikkeleissa tarkastellut laajamittaisen metsänomistamisen kannattavuutta ja analysoinut maamme toiseksi ja kolmanneksi suurimpien yksityisten metsänomistajien, Tornator Oy:n ja Finsilva Oyj:n, pääoma- ja rahoitusrakenteita sekä taloudellista suorituskykyä. Tornator ja Finsilva ostivat metsänsä pääosin velkarahalla 2000-luvun alussa ja ne ovat edelleen varsin velkaisia yrityksiä. Yhtiöiden omistajat pyrkivät mittavien velkarakenteiden avulla käyttämään hyväksi oletusta siitä, että hankittuihin metsäkiinteistöihin sijoitetulle pääomalle saadaan lainarahan korkoa korkeampaa tuottoa. Yhtiöiden suhteellinen kannattavuus riippuu olennaisesti tarkastelujaksosta ja siitä, otetaanko maanmyynneistä saadut myyntivoitot huomioon. Ilman niitä esimerkiksi Tornatorin oman pääoman nimellinen tuotto on jäänyt viime vuosina noin viiteen prosenttiin, kun se myyntivoittojen kanssa on runsaat kaksi prosenttiyksikköä suurempi. Metsien edullisen hankintahinnan ansiosta yhtiön uudet omistajat, pääosin eläke- ja henkivakuutusyhtiöt, ovat kuitenkin saaneet erittäin hyvän tuoton alun perin sijoittamalleen pääomalle. Suurimman riskin uusien metsänomistusyhtiöiden liiketoiminnalle muodostaisi kantohintojen jääminen totuttua alemmalle tasolle pitkällä aikavälillä. Tällöin ainakin Tornator voisi joutua tekemään merkittäviä arvonalennuksia metsäomaisuudestaan, mikä heikentäisi sen tulosta ja tasetta. Samalla yhtiö joutuisi arvioimaan uudelleen rahoitusrakennettaan, osingonjakopolitiikkaansa ja mahdollisuuksiaan laajentaa liiketoimintaansa. Uusia liiketoimintamuotoja metsää omistaville yhtiöille voi jatkossa avautua etenkin uusiutuvan energian tuotannossa. Metsätieteen aikakauskirjan artikkeli 1  ja artikkeli 2. (PR 16.11.10)

Alkuperän ja kasvatustiheyden vaikutus männyn kasvuun ja puuaineen ominaisuuksiin
Jaume Gort-Oromin väitöskirjatutkimuksessa havaittiin puuaineen tiheys- ja kuituominaisuuksissa männyn eri alkuperillä huomattavasti vähäisempää fenotyyppistä eli ilmiasuun liittyvää vaihtelua kuin kasvuominaisuuksissa kuten puun pituudessa, rinnankorkeusläpimitassa ja runkotilavuudessa. Puuaineen eri tiheysominaisuudet (kevät- ja kesäpuun tiheys ja vuosiluston keskitiheys) korreloivat myös vahvasti keskenään (fenotyyppinen korrelaatio). Kasvatustiheys vaikutti merkittävästi puun pituuteen, rinnankorkeusläpimittaan, runkotilavuuteen, oksan paksuuteen sekä puuaineen tiheyteen ja kuituominaisuuksiin. Itä-Suomen yliopiston tiedote. Väitöskirja. (AK 10.11.10)  

Kitkeminen haastaa katkaisun
Koneelliseen kitkentään perustuva varhaisperkaus on sopivilla työkohteilla koko metsänuudistamis­ketjun näkökulmasta tarkasteltuna kilpailukykyinen vaihtoehto raivaussahatyölle. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 9.11.10) 

Metsänhoitopalvelut-portaali avattu
Metsänhoitopalvelut-portaali on osa Itä-Suomeen luota­vaa metsäpalvelujen osaamiskeskittymää. Osaamis­keskittymän päämääränä on aktiivinen tutkimus- ja kehittämisverkosto, joka tukee metsänhoitopalvelujen tarjontaa ja palveluliiketoimintaa jatkossa koko maassa. Portaali toimii metsäpalvelujen koulutus- ja kehittämis­toiminnan tukena sekä viestintä- ja tiedonsiirtokanavana alan eri toimijoiden välillä. Metlan yhteistyökumppaneita siinä ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Itä-Suomen (Joensuun) yliopisto. Siirry Metlan uuteen portaaliin. (AK 9.11.10)

Maailman metsiin vaikuttavat muutostekijät - uhkakuvia vai uusia mahdollisuuksia?
Voimakkaat muutostekijät vaikuttavat maailman metsiin ja metsäsektoriin. Tärkeimmät niistä liittyvät ilmaston muutokseen, väestön kasvuun, kaupungistumiseen sekä arvojen ja kulutustottumusten muutokseen. Maailman metsät, yhteiskunta ja ympäristö -hankkeen (IUFRO WFSE) uusimmassa kirjassa tarkastellaan ja analysoidaan metsiin ja metsäsektoriin globaalisti vaikuttavia muutostekijöitä sekä niiden mukanaan tuomia uusia haasteita tai mahdollisuuksia. Kirja (englanniksi) "Forests and Society - Responding to Global Drivers of Change" (AK 9.11.10) 

Myyräkannat vahvassa nousussa
Metla ennustaa Etelä-Suomen myyrähuipun osuvan ensi syksyyn, ja pahin tuhoriski on talvella 2011-12. Pohjoisessa on nyt meneillään huippuvaihe; Lapissa on suurin myyrähuippu yli 30 vuoteen. Tiedote. (AK 3.11.10) 

Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä - alustavat tulokset lupaavia
Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä -hanke on hyvässä vauhdissa. Alustavat tulokset kertovat aines- ja energiapuun toimitusketjun tehostamismahdollisuuksista - pienempikin määrä kalus­toa riittää hoitamaan yritys­ten nykyisen kuljetustarpeen kustannustehokkaasti. Lisää Metlan Kansainvälisen metsätalouden tutkimus -uutiskirjessä. (AK 2.11.10) 

Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla
Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii. Lue Metsätieteen aikakauskirjan artikkeli. (AK 28.10.10) 

Eri-  ja tasaikäiskasvatuksen vertailua Pohjoismaissa
Metlan työraportteja -sarjan julkaisu kokoaa yhteen pohjoismaisia tutkimuksia. Se kuuluu hankkeeseen Poiminta- ja pienaukkohakkuun käytön mahdollisuudet sekä vaikutukset puuntuotantoon ja metsikön kasvatuksen kannattavuuteen. Lue raportti. (AK 25.10.10.)

Metsäenergian tuotannon elinkaariarviointi: metsänhoidon avulla voidaan vaikuttaa sekä energiapuun tuotokseen että hiilidioksidipäästöihin
Metsäenergiaa on totuttu pitämään hiilineutraalina polttoaineena, eikä metsänhakkeen käytön aiheutta­mia hiilidioksidipäästöjä ole juuri aikaisemmin laskettu. Nyt on saatu ensimmäisiä tuloksia kuusi- ja mäntyhakkeen tuotannon ja käytön hiilidioksidipääs­töistä, apuna laskelmien teossa käytettiin uutta elin­kaarityökalua. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 25.10.10)

Metsäsektorin keinot metsien biodiversiteetin säilyttämiseksi
Eeva Primmerin tuore väitöskirja tarkastelee institutionaalista sopeutumista biodiversiteetin turvaamishaasteeseen yksityismetsätalouden organisaatiokentässä. Metsäluonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin turvaaminen kanavoituu metsätalouden toimijoille velvoitteita asettavana politiikkana sekä markkinoilla ja yhteiskunnassa syntyvänä kysyntänä. Tutkimuksen mukaan monimuotoisuuden huomioiminen keskittyi enemmän politiikan toimeenpanoon kuin organisaatioiden sopeutumiseen kysynnän tarpeisiin. Uusia tiedon ja käytäntöjen yhdistämistapoja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi löydettiinkin parhaiten juuri tähän tehtävään luoduissa kohdennetuissa verkostoissa. Lue tiivistelmä väitöskirjasta ja artikkeli Suomen ympäristökeskuksen sivulla. (SK/AK 19.10.10)

Kaliumin puute voi heikentää metsänkasva­tuksen kannattavuutta varputurvekankaillakin
Vuonna 2007 voimaan tulleissa turvemaiden met­sänhoitosuosituksissa ojitusalueet jaetaan metsän­kasvatuksen taloudellisen kannattavuuden näkö­kulmasta metsänkasvatuskelpoisiin, kunnostus­ojituskelpoisiin ja jatkoinvestointikelvottomiin metsi­köihin. Osalla lyhytkorsirämeistä kehittyneillä varputurvekankaista puuston määrä on liian alhainen kannattavaa kunnostusojitusta ajatellen. Myös kaliumia voi turpeessa olla liian vähän toisen puusukupoleven tarpeisiin. Lue lisää Metlan Suometsätalous-uutiskirjeestä. (AK 18.10.10) 

Saisiko sienien kasvatuksella lisää puhtia puuntaimien kasvuun?
Taimikko ei ole hyvä sienimetsä, mutta metsässä sekä taimet että puut tarvitsevat toisiaan. Nuorelle puulle parhaita seuralaisia vaikuttavat olevan sienet, jotka eivät kasvata maan pinnalla näkyvää itiöemää, sillä ne eivät juuri rasita puuta. Lisää Metlan Vuoden kierto - fenologia -uutiskirjeessä. (AK 12.10.10)

Hakkuun jälkeen kannot toimivat vuosikymmeniä metsien hiilivarastoina ja niihin kertyy typpeä ja fosforia
Hakkuissa korjataan entistä enemmän kantoja energian lähteeksi. Hakkuun jäljiltä jäävät kannot ovat pitkäaikaisia hiilen, typpen ja fosforin varastoja. Männyn ja kuusen kantojen sisältämästä hiilimäärästä oli jäljellä 22 ja koivun kantojen hiilimäärästä 10 prosenttia vielä 40 vuoden kuluttua päätehakkuusta. Typen ja fosforin määrät kasvoivat kannoissa. Lue lisää Metlan tiedotteesta. (AK 8.10.10)

Uudesta hirvikarkotteesta myönteisiä kokemuksia
Talvella 2009-2010 testattu Trico-hirvikarkote sai karko­tetta kokeilleilta metsän­omistajilta hyvää palautetta. Taimikohtaiseen suojaus­käsittelyyn tarkoitettua karkotetta oli helppo käyt­tää, se pysyi taimissa hyvin ja mikä tärkeintä: se ehkäi­si hirvivahinkoja selvästi. 80 prosenttia karkotetta testanneista metsänomista­jista haluaisi käyttää sitä myös jatkossa. Asiaa käsitellään Metlan taimitietopalvelun uutiskirjeessä. (AK 7.10.10)

Mänty, kuusi vai koivu  - mitä sanovat ilmakuvat?
Metsätieteiden laitoksen tutkijan Ilkka Korpelan suomalais-sveitsiläinen tutkijaryhmä on selvittänyt kotimaisten puulajien heijastusominaisuuksia ilmakuvien avulla. Tutkijoita kiinnostivat voimakkaan luontaisen vaihtelun syyt sekä heijastavuuden riippuvuus katselu- ja valaisusuunnista. Lue myös muita uutisia Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen uutiskirjeestä. (AK 6.10.10) 

Lapin mäntymetsät palavat poikkeuksellisen harvoin
Metsäntutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet metsäpalojen esiintymistä yli 1000 vuoden päähän menneisyyteen kolmella mäntyvaltaisella alueella Itä-Lapissa. Palojen ajankohdat saatiin määritettyä elävien ja kuolleiden puiden sisältämistä palokoroista vuoden tarkkuudella. Lue lisää Metlan tiedotteesta. (AK 6.10.10)