Luontokohteet 1995-2007

Luontokohteiden osuus tarkastetun metsätalousmaan pinta-alasta (satunnaisotannan perusteella) luontokohdeluokittain. Kohteita ei luokiteltu 1995. Luonnonsuojelulain kohteita on kaikkina vuosina ollut alle 0,2.

Luonnonhoidon seurannassa kerätään tietoa mm. luontokohteiden esiintymisestä ja pinta-aloista. Jakamalla arvioitujen luontokohteiden ala koko tarkastusalalla, saadaan suuntaa antava arvio kokonaisalasta suhteessa metsätalousmaan kokonaisalaan. Tunnusta ei voida kuitenkaan pitää tilastollisesti täysin virheettömänä. Joka tapauksessa luontokohteiden kokonaisala on merkittävä: niiden osuus arviointialasta on samaa luokkaa kuin tiukasti suojeltujen metsien metsätalousmaasta Etelä-Suomessa.

Luontokohteiden osuus tarkastetusta alasta on pienentynyt 1990-luvulta 2000-luvulle siirryttäessä. Arvokkaiden elinympäristöjen määritelmät ovat täsmentyneet 10 vuodessa merkittävästi. Kuvaajasta huomataan, että metsälain ja metsäsertifioinnin tultua voimaan vuosina 1997 ja 1999, niiden turvaamien 2. ja 3. luokkien kohteiden pinta-alaosuus on vakiintunut melko vakioksi (pl. vuodet 2005-06 3.luokan osalta).

Arvokkaat elinympäristöt kartoitetaan ja rajataan nykyään  hakkuiden ulkopuolelle jo ennakolta. Niitä tulee hakkuiden piiriin aiempaa vähemmän. Luontokohteet jäävät usein hakkuualan reunoille,luontokohteen pinta-ala ja ominaispiirteiden säilyminen arvioidaan vain siltä osin kuin se on vaikuttanut hakkuualan rajaukseen.

Kuvaajasta näkyy, että luontokohteiden pinta-alan väheneminen kohdistuu valtaosin 4.luokkaan. Edelleen, 4.luokan sisällä pinta-ala alenee rantametsissä ja vaihettumisvyöhykkeissä. Näiden määrittelyjä on vuosien saatossa täsmennetty vastaamaan ohjeistusta, jolla käytännön puunkorjuuta ohjataan.

Vuodet 2005-06 erottuvat kuvassa 3.luokan pinta-alan huomattavan pienentymisen takia. Tämä johtuu FFCS-sertifioinnin standardiuudistuksesta 2004-05, jolloin 10.kriteeristä pudotettiin pois metsälakikohteita, vähempiarvoiset purot, lehdot ym. metsälaissa mainitut elinympäristötyypit. Ne on arvioitu 4. luokan luontokohteina. Satunnaisotannan perusteella uuden 10.kriteerin C-luokan kohteita näyttäisi olevan varsin vähän: 0,02 - 0,05 % metsätalousmaan alasta. Tämä on ongelma metsäsertifioinnin tiedonkeruussa. Seurantaan osui  2007 koko maassa yhteensä 14 C-luokan kohdetta.

Ominaispiirteiden säilyminen 1995-2007

Luontokohteiden ominaisuuksien säilyminen hakkuissa on parantunut selvästi 1990-luvun puolen välin tilanteeseen verrattuna. Kuuden viime vuoden seurantatuloksissa on kohteiden vakiintunut. Tuoreimmissa tuloksissa on tullut hieman takapakkia. Pienialaisten ja talviaikaan vaikeasti havaittavien kohteiden, kuten lähteiden ja lähteikköjen, rehevien soiden, pienten purojen, norojen ja pienkosteikkojen tunnistamisessa ja niiden ominaispiirteiden turvaamisessa on edelleen eniten parannettavaa.


Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa. (HUOM! v. 2000 otantamenetelmä muuttui ja otoskoko kasvoi)



 
Kaikkien luontokohteiden ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa (HUOM! 1995-1999 vain satunnaisotanta)
Lähikuljetusura on jouduttu sijoitettu vähäpuustoisen suon reunaan, oikealla kohoaa kivikkoinen rinne. Jäljet ovat pahannäköiset, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta elinympäristön vesitalouteen. Kuva: Martti Kuusinen

Päivitetty: 28.01.08