Luontokohteet 2010

- puusto ja ominaispiirteiden säilyminen

Talousmetsien luontokohteet erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta monin tavoin. Metsälain turvaama tihkupinta erottuu mm. märkyyden,  puuston ja pintakasvillisuuden ansiosta. (c) Vanhatalo Kalle

Arvioidut kohteet 2010

Luontokohteita arvioitiin vuoden 2010 maastotöissä 563 kappaletta ja niiden kokonaispinta-ala oli 158 hehtaaria. Kohteet jakautuivat em. luokkiin seuraavasti:

Luokka 1: 8 kohdetta, yht. 2,7 ha
Luokka 2: 275kohdetta, yht. 91,5 ha
Luokka 3: 6 kohdetta, yht. 2,1 ha
Luokka 4: 274 kohdetta, yht. 61,5 ha

Arvokkaista elinympäristöistä selvästi yleisimpiä olivat pienvedet: purot, norot ja lähteet sekä pienet lammet. Niitä oli yli puolet kaikista kohteista.

Neljännen luokan muiden huomionarvoisten luontokohteiden osuus luontokohteiden kokonaisalasta on hyvin merkittävä: 39 %. Näiden rajaaminen hakkuiden ulkopuolelle on täysin vapaaehtoista ja perustuu maanomistajien haluun säästää esim. luonto- tai maisema-arvot. Neljännen luokan kohteista olivat yleisimpiä pienkosteikkojen ohella rantametsät ja aiemmin peratut pienvedet.

Neljännen luokan kohteiden merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle korostuu tulevaisuudessa, kun niihin alkaa muodostua lahopuustoa. Varsinkin rantametsät ovat runsaspuustoisia ja puulajisuhteiltaan monipuolisia biotooppeja. Lisäksi ne voivat muotonsa ansiosta toimia ekologisina yhteyksinä.

Ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa 2010

Luontokohteet olivat säilyneet hakkuissa hyvin. Tulos on parempi kuin kolmena edellisvuotena (luontokohteiden säilyminen, aikasarja). Ominaisuudet olivat säilyneet täysin ennallaan 89 prosentilla ja lähes ennallaan 6 prosentilla kaikkien luontokohteiden (luokat 1-4) kokonaisalasta. Ominaisuudet olivat osaksi muuttuneet 4 prosentilla luontokohteiden pinta-alasta. Ominaispiirteiltään kokonaan muuttuneita luontokohteita oli koko maassa 1 % kohteiden kokonaisalasta.

Luontokohteiden (luokat 1-4) ominaisuuksien säilyminen

Luontokohteita arvioitiin vuonna 2010 yhteensä 563 kappaletta. Eri kohdetyyppien havaintojen määrä suluissa.

 

Luontokohteiden puusto

Yleisimmät luontokohteet - pienkosteikkoja, kallioita ja vähäpuustoisia soita lukuun ottamatta - olivat myös puustoiltaan suurimpia ja arvokkaimpia. Purojen ja rantametsien puustot käsittivät 56 % luontokohteiden puustojen kokonaistilavuudesta. Purokohteiden elävän puuston arvo oli keskimäärin 5328 €/ha (1760 €/kohde), kun se kaikilla luontokohteilla keskimäärin oli 3589 €/ha (1006 €/kohde).

Tulosten perusteella luontokohteissa oli elävää puuta keskimäärin 112 m³ha ja kuollutta puuta 6,4 m³ /ha. Lukuihin sisältyvä hajonta on hyvin suurta, sillä kohteisiin kuuluu erittäin puustoisia (esim. purot, rantametsät) ja toisaalta lähes puuttomia (esim. lammet, suot) kohteita.

Valtion metsien inventointien (VMI 10) mukaan Etelä-Suomen metsissä on kuollutta puuta keskimäärin 3,3 m³ /ha. Vaikka lahopuun määrä luontokohteissa on muuhun talousmetsään verrattuna yli kaksinkertainen, se on nykytiedon valossa vain murto-osa luonnonmetsien lahopuustosta. Järeän lahopuun määrää pyritään lisäämään talousmetsissä jättämällä hakkuissa säästöpuita.