Tulosta
Maalämpö
Maalämpö on maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Syvemmällä maan sisällä maalämpö on geotermistä lämpöenergiaa, jota vapautuu, kun radioaktiiviset aineet hajoavat ja kulkeutuvat maanpintaa kohti lämpönä. Geotermistä energiaa voi syntyä myös maankuoren liikkeistä.
Lämpö sopii joko heti lämmitykseen tai se voidaan muuttaa sähköenergiaksi.
Auringon lämpösäteilyyn (1 000 W/m2) verrattuna maanpinnan lämpösäteily on vaatimaton (0,06 W/m2). Mitä syvemmälle maankuoreen mennään, sitä korkeammaksi lämpötila nousee. Lämpötila nousee 10-50 astetta/kilometri.
Suomessa on asennettu maalämpöä talteen ottavia lämpöpumppuja 1970-luvun lopusta alkaen. Lämpöä keräävä putkisto voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: upotetaan putkisto maahan kulkemaan vaakasuorassa noin metrin syvyydessä, upotetaan putkisto kulkemaan vesistön pohjassa tai porataan kohtisuoraan maahan 60-150 m syvä kaivo, jolloin lämpö otetaan kallioon varastoituneesta lämmöstä. Sähköllä käyvä maalämpöpumpun kompressori tuottaa maalämmöstä yhdellä osalla sähköenergiaa kolme osaa lämpöä.
Suomessa asennetaan omakotitaloihin vuosittain noin 5 000 maalämpöpumppua. Maalämpöpumppuja on Suomessa käytössä n. 50 000 kpl.
Sari Aldén, Tapio
Miten energiaa mitataan?
Sähkö- ja lämpöenergia ilmaistaan wattitunteina (Wh).
1 KWh vastaa energiamäärää, joka kuluu tunnissa 1 000 watin keittolevyn lämmittämiseen.
1 MWh vastaa energiamäärää, jonka henkilöauto kuluttaa tuhannen kilometrin ajon aikana.
1 GWh vastaa energiamäärää, jonkaa 40 omakotitaloa kuluttavat vuoden aikana.
Lyhenteet
Kun on kyse suurista energiamääristä, myös luvut ovat suuria. Tämän takia käytetään lyhenteitä.
K | 1 000 | 103 |
M | 1 000 000 | 106 |
G | 1 000 000 000 | 109 |