Maaperä hiilinieluna

Suomen kangasmetsien maaperän on laskettu toimivan hiilinieluna puuston tapaan. Lisääntyneet puuvarat tuottavat enemmän kariketta ja siirtävät enemmän hiiltä puustosta maahan. Maaperän hiilinielun on arvioitu olleen 1-2 miljoonaa tonnia 1990-luvun alkuvuosina ja jonkin verran kasvaneen sen jälkeen. Maaperässä olisi siis ollut 15-50 % kangasmetsiemme koko hiilinielusta.

Tulevina vuosikymmeninä maaperän hiilinielun merkitys voi kasvaa ja siitä voi tulla puuston hiilinielua suurempikin, kun metsiä aletaan hakata kansallisen metsäohjelman tavoitteiden mukaisesti. Lisääntyneet hakkuut pienentäisivät puuston hiilinielua ja entistä suurempi määrä hiiltä siirtyisi puustosta maahan hakkuutähteiden mukana mutta hiilinielu siirtyisi osittain tuotteisiin. Toisaalta hakkuutähteiden korjuu energiantuotantoa varten pienentäisi hiilivirtaa maahan.

Hiiltä on varastoitunut Suomen kangasmetsien maaperään lähes kaksi kertaa niin paljon kuin puustoon. Maaperässä on 1100-1300 miljoonaa tonnia hiiltä. Tästä määrästä noin neljännes on kivennäismaan pinnalla olevassa eloperäisessä, usein humuskerrokseksi kutsutussa kerroksessa ja loput kolme neljännestä kivennäismaan seassa eloperäisessä aineessa. Suomen metsien puustossa on hiiltä nykyään 700 miljoonaa tonnia.