Tulosta
Maisema
Uudistushakkuukohteilta arvioitiin maisemallinen arvo. Lähimaisemalle arvokkaita hakkuualoja oli 19 % ja kaukomaisemalle 7 % arvoiduista kohteista. Siten hakkuualoista katsottiin 74 % maisemallisesti merkityksettömiksi tai merkitykseltään vähäisiksi. Maisemanhoidon laatu oli erinomainen 32 ja hyvä 59 % maisemallisesti arvokkaista kohteista.
Välttäviä maisemallisia toteutuksia oli 9 % maisemallisesti arvokkaista kohteista. Välttävä laatu aiheutui yleensä siitä, että hakkuuaukea olisi pitänyt rikkoa säästöpuuryhmällä. Muita syitä oli muun muassa, että avohakkuuala oli liian laaja ja yhtenäinen. Lisäksi otettiin hakkuun rajauksessa huonosti huomioon pitkä suoraviivainen´rajaus tai maaston muoto.
Kaukomaisemat säilytetään
Maisemanhoidon tavoitteena on usein muuttaa kaukomaisemaa mahdollisimman vähän. Maisemanhoidolla on merkitystä esimerkiksi metsäisten vaarojen rinteillä, suurten liikenneväylien ja vesistöjen varsilla sekä nähtävyyksien ympäristöissä.
Hakkuualat rajataan maisemallisesti tärkeissä kohteissa pienipiirteisesti maaston luontaisten muotojen mukaan. Jollei se ole mahdollista, säästöpuuryhmillä voidaan pienentää laajoja aukeita. Vesistöjen varsilla rajauksen haasteena on, että usein halutaan avata näkymä tieltä tai pihamaalta vesistöön. Samalla estyy samalla hakkuualan näkyminen vesistöön.
Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että maiseman arviointi on aina subjektiivista. Jokaisella ihmisellä on mieltymyksensä maisemasta. Mielipiteitä jakavat esimerkiksi hakkuualoille jätetyt kuolleet puut, tuulenkaadot ja jurovat alikasvoskuuset. Pihapiireihin rajoittuvissa hakkuissa saattavat jotkut asukkaat vastustaa kiivaasti ympäröivän metsämaiseman muuttamista. Toiset, vuosikymmeniä synkän kuusikon siimeksessä asuneet asukkaat saattavat kannattaa suurella ilolla avohakkuusuunnitelmia talonsa ympäristössä. Teiden varsille säästettyihin kulissimetsiin suhtautuvat niin metsäammattilaiset kuin tavalliset kansalaisetkin vaihtelevasti. Aikasarjat maisemasta
