Mänty

Mänty on tavallisin maassamme kasvava puulaji. Lähes puolet puistamme (47 %) on mäntyä. Se viihtyy parhaiten kuivilla kangasmailla. Männyn juuret tunkeutuvat syvälle maaperään ja siksi sen tuulenkestävyys on parempi kuin kuusen.

Männyn korkeuskasvu heikkenee 80 –120 vuoden iässä. Tämän jälkeen sen latvus muuttuu tuuheaksi ja päältäpäin litteäksi, ns. lakkapääksi. Korkeimmat Suomessa mitatut männyt ovat olleet 35 m korkuisia.

Mänty kukkii alkukesästä. Sen siitepölyä kertyy järvien rannoille ja tyynelle vedenpinnalle keltaiseksi kerrokseksi. Männynkävyt tarvitsevat melkein kaksi vuotta ennen kuin ne ovat valmiita karistamaan siemenensä. Kukinnan jälkeisenä syksynä käpy on pieni, pyöreä ja väriltään ruskea. Seuraavana kesänä se on vihreä ja oikean männynkävyn muotoinen, ja syksyllä se muuttuu taas ruskeaksi. Siemenet kypsyvät myöhään syksyllä. Kuivina ja aurinkoisina lopputalven päivinä käpy avautuu ja siemenet voivat lentää matkoihinsa.

Metson soidinpaikat sijaitsevat usein karussa mäntymetsässä.

Mäntytukeista sahataan lautoja ja lankkuja. Pienemmästä puutavarasta tehdään sellua, jota käytetään paperinvalmistukseen.

Tehtäviä Kerää männynkäpyjä ja tutki niitä. Onko niissä siemeniä? Selvitä, minkä näköinen männyn siemen on. Mistä sellaisia löytää? Kuinka pitkä on männyn neulanen? Eroavatko nuoren ja vanhan männyn neulaset toisistaan? Miltä männyn hede- ja emikukat näyttävät? Missä ne sijaitsevat puun latvustossa?

Gerd Mattsson-Turku, Tapio