Mänty, Pinus sylvestris

- Levisi Suomeen kaakosta 9 000 vuotta sitten ja on nykyään kuusen ohella tärkein metsäpuulaji.
- Myrskynkestävä paalujuurensa ansiosta, vaatii paljon valoa.
- Mänty kehittyy parhaiten savisilla moreenimailla, mutta kasvaa myös kivikkoisilla ja karuilla mailla sekä turvemailla.
- Männyn siemenen kehittyminen kestää useimmista puista poiketen kaksi kasvukautta.
- Hakkuukypsä 90-150-vuotiaana. Pisimmät männyt ovat Suomessa saavuttaneet lähes 40 metrin pituuden. Mänty voi kasvaa yli 800-vuotiaaksi. Vanhojen mäntyjen iän arvioiminen voi olla vaikeaa lahovaurioiden vuoksi, jolloin vuosirenkaiden laskeminen on hankalaa.
- Tumma sydänpuu kohtalaisen lahonkestävää, mantopuu vaaleampaa.
- Korkealaatuisin puutavara hyödynnetään mm. viiluksi ja veistotöissä. Tavallista sahatavaraa käytetään rakennusaineena ja huonekaluissa, ohuempi puu käytetään paperinvalmistuksessa sekä kuitulevyteollisuudessa. Männyn tuoreet vuosiversot sisältävät runsaasti C-vitamiinia.
- Jos maaperä kasvupaikalla on ohut, kuten kivikoissa ja soilla, männystä tulee usein matala ja käppyräinen. Kuusen tavoin männyn neulaskato ilmaisee metsän elinvoimaisuuden.
- Männyn tuhoista tutuimpia ovat ytimennävertäjien syömät piikkilatvat tehtaiden ja uittoväylien varrella sekä tervasroson aikaansaamat kuivuneet latvat.
- Mäntyterva oli aikanaan metsiemme arvokkain tuote. Runkoja kuorittiin hyvien tervaspuiden aikaansaamiseksi.
- Entisaikaan männyn kuoresta valmistettiin jauhoja pettuleipään.
- Männyn hiusjuuristossa elävää symbioosissa joidenkin sienten rihmastoja, kuten esim. voitatti.

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.