Menetelmä

Talousmetsien hakkuiden luonnonhoidon seurannan on päätavoitteena selvittää, kuinka hyvin metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi laadittuja säädöksiä, kriteerejä ja suosituksia noudatetaan käytännön metsätaloudessa. Päämääränä on  tuottaa palautetta, joka ohjaa toimijoita entistä laadukkaampaan luonnonhoitoon. Maastoarviointien perusteella voidaan antaa henkilökohtaista palautetta hakkuusta vastanneille toimihenkilöille ja urakoitsijoille. Toisaalta yhteenvetojen perusteella voidaan osoittaa koulutus- ja kehityshankkeiden painopistealueita.

Seurantaa ei pidä yhdistää varauksettomasti biodiversiteettiseurantaan. Tulokset kuvaavat, kuinka hyvin luonnonhoitotoimet on toteutettu hakkuin käsitellyillä alueilla. Tavoite on määritetty osaksi lainsäädännössä, osaksi metsätalouden linjanvedoilla. Pääosa luonnonhoidosta perustuu metsänomistajan vapaaehtoisuuteen.

Arviontimenetelmä pohjautuu maastotyöohjeeseen. Luonnonhoidon arvioinnit eivät ole viranomaistarkastuksia. Kohdekohtainen arviointitulos kuvaa puolueettoman tahon näkemystä lainsäädännön toteutumisesta hakkuualalla.

Menetelmä kehitettiin 1995 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa yhteistyössä Metsähallituksen, metsäteollisuusyritysten ja MTK:n kanssa. Metsähallitus käyttää vastaavaa menetelmää valtion metsissä, luonnonhoidon nykytilasta saadaan valtakunnallisesti yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa. Menetelmää käytetään myös metsäsertifioinnissa (FFCS) kolmen kriteerin seurantaan.

Yksityismetsien luontolaatuarvioinnit tekevät metsäkeskusten toimihenkilöt. Yhtiöiden metsissä arviointeja tekevät yhtiöiden sisäiset tarkastajat ja Tapion arvioijat. Tapio kouluttaa heitä maastokursseilla..

Tallennuksessa ja tulosten käsittelyssä käytetään Luontolaadun Web-palvelua.