Pähkinäpensas, Corylus avellana

- Levisi Suomeen yli 9000 vuotta sitten.
- Yksi vanhimmista viljelykasveista Euroopassa.
- Sukuun kuuluu 15 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeista osista.
- Maan etelä- ja länsiosissa oli jonkin aikaa laajojakin pähkinämetsiä.
- Pohjoisimmat esiintymät Korpilahdella.
- Juuristo lähellä maanpintaa.
- Vaatii ravinteikkaan maaperän ja runsaasti valoa kehittyäkseen hyvin.
- Kukkii jo varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista.
- Esiintyy tavallisesti aluskasvustona muuntyyppisessä metsässä. Pensasmainen kasvutapa, tavallisesti 3-8 metriä korkea. Kasvaa tyveltä vesoja, jotka muodostavat laajenevan kehän vanhimpien runkojen kuollessa keskeltä. Voi joskus kasvaa puumaisesti, yli 10 metriä korkeaksi ja ympärysmitaltaan 1 metrin. Elää korkeintaan 60-70-vuotiaaksi.
- Puuaines on valkoista, hienojakoista ja erittäin sitkeää.
- Pähkinäpuusta tehdyt vitsakset ovat hyvin sitkeitä ja taipuisia. Niitä käytettiin ennen halkaistuina tynnyreiden vanteina.
- Puuta käytetty myös korinpunontaan ja poltettu piirustus- ja ruutihiileksi.
- Pähkinät, jotka sisältävät 60 % rasvaa, ovat monien eläinten mieleen. Ihmisetkin ovat keränneet niitä jo muinaisilta ajoilta lähtien. Lehdet maatuvat hyväksi lehtomullaksi. Viehättävä lisä lehtimetsässä.
- Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat viljelmillä kasvatettuja meidän pähkinäpensaan, isopähkinäpensaan (C.maxima) tai näiden välisten risteymien siemeniä.
- Pähkinäpensaalla kasvaa erittäin runsas kääpälajisto. Tavattu yli 150 kääväkäslajia.

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.