Puu korvaavana raaka-aineena

• Uusiutuvan puubiomassan käyttö energialähteenä fossiilisten polttoaineiden sijaan on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta edullista.
• Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä huomattavasti puubiomassan korjaamista metsistä energiantuotantoa varten.

Metsistä saatavaa runkopuuta ja muuta biomassaa käytetään tuotteiden raaka-aineena ja energialähteenä. Tämä on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta edullista silloin, kun metsän biomassan avulla korvataan fossiilisen hiilen käyttöä tai muiden sellaisten raaka-aineiden käyttöä, josta aiheutuu enemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

Uusiutuvan puubiomassan käyttö energialähteenä fossiilisten polttoaineiden sijaan on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta edullista. Puubiomassan käyttö aiheuttaa vain hyvin vähän kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Poltossa vapautuva hiilidioksidi on vain vähän aikaa sitten sidottu ilmakehästä, ja se voidaan sitoa puunkorjuun vapauttamaan paikkaan yhä uudestaan.

Biomassan keruusta ja kuljetuksesta aiheutuu jonkin verran fossiilisen hiilen päästöjä, poltossa syntyy vähän muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia ja biomassan korjuu metsistä vähentää maaperän hiilivaroja. Nämä haitat ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin ne hyödyt, joita saavutetaan, kun biomassasta tuotettua energiaa käytetään fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Suomen metsistä korjataan nykyään 2,1 miljoonaa hakekuutiometriä hakkuutähteitä ja kokopuuta energiantuotantoa varten. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on nostaa tämä määrä 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Jos tämä määrä korjataan pääasiassa kuusivaltaisilta päätehakkuualoilta, hakkuutähteitä täytyy kerätä noin 60 000 ha alalta vuosittain.

Kokopuuta korjataan myös kasvatettavista metsiköistä ja vajaatuottoisilta uudistamisaloilta. Hakkuutähteitä kerätään tavoitteen mukaan siis huomattavalta osalta hakkuualoja, koska Suomen metsien kokonaishakkuuala on noin 500 000 ha vuodessa.