Raita, Salix caprea

- Saapui ensimmäisten puiden joukossa mannerjään sulamisen jälkeen.
- Yksi Suomen yli 20 pajulajista. Raidan lisäksi muita Suomessa kasvavia puumaisia pajuja ovat halava ja mustuvapaju.
- Viihtyy parhaiten tuoreissa kangasmetsissä ja vesistöjen varsilla. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat niityt, kedot ja metsäreunojen aurinkoiset kasvupaikat.
- Ei erityisen vaatelias maaperän suhteen. Kestää pakkasta mutta on hallanarka keväällä ja syksyllä. Pinnalliset juuret mutta kuitenkin myrskynkestävä.
- Tavallisimmin pensasmainen kasvutapa mutta voi saavuttaa lähes 20 metrin korkeuden. Haaroittuneiden puiden tyvet voivat olla jopa yli 5 metriä ympäryysmitaltaan. Elää vain harvoin yli 60-vuotiaaksi.
- Puuaines on vaalean punertavaa, sydänpuu vaaleanpunainen. Pehmeää ja kevyttä raitaa käytetään hienoihin veistotöihin.
- Oksien kärjet kuolevat normaalisti joka vuosi. Syksyllä pikkuoksia irtoaa spontaanisti, mikä saa aikaan rungon haarautumisen.
- Raidan lehtiä, kuorta ja puuta hyödyntävät monet eri kasvit ja eläimet. Aikainen kukinta on tärkeä mehiläisille ja kimalaisille.
- Kuori sisältää paljon parkkihappoja sekä salisiinia, jota on ennen käytetty kuumelääkkeenä.
- Raitoja latvottiin karjan rehuksi.

 

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.
Päivitetty: 07.01.08