Rauduskoivu, Betula pendula

- Levisi Suomeen idästä samanaikaisesti männyn kanssa 9 000- 10 000 vuotta sitten.
- Valkorunkoista rauduskoivua pidetään Suomen kansallispuuna.
- Viihtyy parhaiten tuoreilla mailla, missä on liikkuvaa pohjavettä, muttei vetisillä suomailla. Kestää hyvin ilmansaasteita, tarvitsee pioneeripuulajeista eniten valoa.
- Myrskynkestävä; paksu, muhkurainen pääjuuri, voimakkaasti haarautunut.
- Erinomaiset maaperää parantavat ominaisuudet.
- Hakkuukypsä normaalisti 60-80-vuotiaana. Voi saavuttaa jopa 300 vuoden iän ja yli 30 metrin pituuden. Haaroittuneiden puuvanhusten rungonympärys voi olla jopa 5 metriä.
- Sitkeää ja melko kovaa raudusta käytetään huonekaluissa, vanerinvalmistuksessa, sorvaamoissa sekä paperinvalmistuksessa. 1700-1800 -luvuilla koivusta poltettiin potaskaa, jota käytettiin värjäyksessä, puhdistusaineena sekä lasinvalmistuksessa.
- Metsänviljelyssä käytetyt taimet ovat usein muovihuoneissa pölyttyneiden hyväkasvuisten ja teknisesti laadukkaiden puuyksilöiden jälkeläisiä. Erikoistapauksissa pieniä istutuksia voidaan perustaa myös solumonistetuilla taimilla.
- Visakoivu (B. pendula var. carelica) on arvokkain Suomessa kasvava puu. Tämä rauduskoivun erikoismuoto kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa. Parhaasta sorvivisapuusta voi saada lähes 1,20-4,20 euroa kilolta.
- Vaivaiskoivu luetaan kasvutapansa vuoksi varvuksi. Tunturikoivu on hieskoivun muoto, joka on sopeutunut elämään tunturin ankarassa ilmastossa.
- Koivu on tavallisin lehtipuumme, joskaan ei yhtä tavallinen puulaji kuin mänty ja kuusi.
- Molemmat koivulajimme soveltuvat mahlanjuoksutukseen keväisin.

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.