Suot kasvihuonekaasujen tuottajina

Soiden vaikutus kasvihuoneilmiöön ei riipu yksin hiilitaseesta vaan usean kasvihuonekaasun taseesta yhteensä. Luonnontilaiset, ojittamattomat suot sitovat ilmasta hiilidioksidia kasvaviin turvekerroksiinsa, mutta niistä aiheutuu metaanipäästöjä. Ojitus vähentää metaanipäästöjä, mutta saa aikaan typpioksiduulipäästöjä ravinteikkailta soilta.

Metaani- ja typpioksiduulipäästöt vaikuttavat merkittävästi soiden kasvuhuonekaasutaseeseen, koska niillä on voimakas lämmittävä vaikutus ilmakehässä. Metaani on noin 20 kertaa ja typpioksiduuli noin 310 kertaa hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu.

Metaanipäästöt Suomen soiden turpeesta ovat 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa ja typpioksiduulipäästöt 0,008 miljoonaa tonnia vuodessa. Metaanipäästöjen kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus vastaa 14 miljoonaa hiilidioksiditonnia ja typpioksiduulipäästöjen vaikutus 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Soiden turpeeseen vuosittain sitoutuva hiilimäärä, joka vastaa 13,2 hiilidioksiditonnia, korvaa näistä päästöistä suuren osan. Silti Suomen soiden turpeelle jää kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus, joka vastaa 3,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöä tai 0,9 miljoonan tonnin hiililähdettä vuosittain.

Kuva: Suomen soiden kasvihuonekaasutase