Maaperän merkityksestä ilmastonmuutokselle keskustellaan kiivaasti
Suomalaistutkimus on paljastanut vakavan puutteen ilmastomalleissa: maaperä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä arvioitua enemmän. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jari Liski uskoo, että kansainvälisiä ilmastomalleja korjataan uusien tulosten perusteella. Maaperän hiilidioksidipäästöt ovat niin suuret, että ne vaikuttavat ilman hiilidioksidimäärään ratkaisevasti. Maaperän hiiliyhdisteiden lämpötilaherkkyys on ollut yksi alan kuumimmista tutkimusaiheista runsaan kymmenen vuoden ajan. Lue lisää: KLIMAATTI (KK 26.3.10)

Katsauskokoelma yhteiskuntatieteellisestä  metsäntutkimuksesta
Metsäntutkimuslaitoksen metsäekonomian tutkijat ovat laatineet katsauskokoelman eräiltä sen osa-alueilta yhteiskuntatieteellisen metsäntutkimuksen 80-vuotisen historian kunniaksi. Artikkeleita on kokoelmassa 15 ja ne ovat jäsennelty metsäpolitiikkaan, metsäteollisuustuotteisiin ja raakapuumarkkinoihin, metsätalouden kannattavuuteen, metsien virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun sekä tutkimuspolitiikkaan ja metsäekonomisen tutkimuksen tulevaisuuteen. Kokoelma ei ole läheskään kattava näissäkään aihepiireissä, sillä julkaisu tuo esille vain keskeisimpiä viime vuosina tehtyjä yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia lukuun ottamatta metsäpolitiikan keinoja ja vaikuttavuutta, metsänkasvatuksen taloutta, arvottamistutkimuksia, metsien suojelun taloudellisia vaikutuksia sekä energia- ja ilmastokysymyksiä. Katsauskokoelma on kuitenkin mukava läpileikkaus alan tutkimukseen, jota kannattaa luodata edelliseen juhla- ja kokoelmajulkaisuun. Se ilmestyi runsaat 20 vuotta sitten. Lue julkaisu. (PR 19.3.10)

Venäjänkielinen teos pohjoisista luonnonmetsistä 
Metsäntutkimuslaitos on julkaissut venäjänkielisen kirjan pohjoisten luonnonmetsien ekologiasta. Teos on nimeltään "Hvojnye lesa severnyh širot - ot issledovanija k èkologičeski otvetstvennomu lesnomu hozjajstvu", ja se on 2008 ilmestyneen "Pohjoiset havumetsät - tutkimustuloksia ekologiseen metsänhoitoon" -kirjan laajennettu versio. Tutkimustulokset perustuvat Metlan Kolarin toimipaikan vuosina 2006-2008 johtamaan laajaan Interreg-Tacis tutkimushankkeeseen.  Lue tiedote (KK 17.3.10)

Lahopuu merkittävä osa metsäekosysteemiä
Puuston kuolleisuutta sekä lahopuun määrää ja laatua tutkittiin tuoreessa Tuomas Aakalan väitöskirjatyössä Puuston kuolleisuus ja lahopuun dynamiikka vanhoissa boreaalisissa havumetsissä. Tutkimuksia tehtiin Itä-Kanadan mustakuusi- ja palsamipihtametsissä, pohjoisen Euroopan kuusimetsissä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja Luoteis-Venäjällä Murmanskin ja Arkangelin alueella. Lahopuuston määrä ja laatu heijasteli tutkimusalueiden häiriöhistoriaa, mutta kaikilla tutkimusalueilla alueellisista eroista huolimatta kuollut puu oli jatkuva, pitkäikäinen ja rakenteellinen metsäekosysteemin osa. Tutkimuksen tulokset tarkentavat käsityksiä vanhojen boreaalisten luonnonmetsien kehityksen ja lahopuun dynamiikan monimutkaisuudesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää metsäekosysteemien luonnonhoidon kehittämisessä, lisäksi lahoamismalleilla voidaan ennustaa lahopuun kehitystä habitattina ja hiilen varastona. Lue lisää.  (SK 17.3.10)

Metsänuudistamisen maisemallista laatua voidaan parantaa
Metsien maisema­tutkimus alkoi Metlassa 1990-luvulla. Se on keskittynyt lähinnä ihmisten maisema-arvostusten ja maisemasuunnittelun tutkimukseen. Tutkimukset osoittavat selvästi, että ihmiset eivät pidä muutoksista maaseutuympäristössä vaan kokevat metsän­uudistamisen ja pellonmetsityksen maisemallisesti häiritseviksi.Metsänuudistamisen tai pellonmetsityksen toteutustavalla voidaankin vaikuttaa merkittävästi niiden visuaaliseen laatuun. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 16.3.10) 

Suomen tieteen pitäisi kansainvälistyä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS järjesti seminaarin Suomen tieteen tilasta. Siinä on paljolti kehitettävää ja parannettavaa muun muassa kansainvälisyydessä sekä rahoituksen kohdentamisessa. Lue alustusten tiivistelmiä (pdf). (HT 18.2.10)

Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma 2009-2016 (PUTTE II)
PUTTEn jatko-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota METSO-ohjelman keskeisimpien turvattavien elinympäristöjen ja uhanalaisiksi luokiteltujen luontotyyppien, kuten kalkkikallioiden, jalopuulehtojen ja lahopuustoisten metsien huonosti tunnettuihin lajiryhmiin. PUTTE on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) 2008-2016. PUTTE -ohjelman alkukaudella rahoitetaan kymmentä 1-3 -vuotista hanketta, joissa selvitetään puutteellisesti tunnettujen metsien eliöryhmien lajistoa, levinneisyyttä, runsautta ja ympäristövaatimuksia. Näissä hankkeissa keskitytään erityisesti limasieniin, sieniin, jäkäliin, maksasammaliin sekä hyönteisiin. Lue lisää. (SK 18.2.10)

Metsämaisematyypit integroivan suunnitteluprosessin työvälineenä
Ensimmäinen maisema-arkkitehtuurin alalla tehty väitös Suomessa. -  Minna Komulaisen tutkimuksessa kartoitettiin kulttuurimaisema-alueen muutosprosesseja kahdeksassa kohteessa eri puolilla Suomea, ja löydettiin 11 erilaista metsämaisematyyppiä. Tutkimuksen mukaan eri metsämaisematyypit huomioon ottamalla voidaan korostaa alueen luonteen omaisia piirteitä ja vähentää maankäytön konflikteja. Myös metsänomistajilla on tarpeita huomioda metsiensä maisemallisia ja kulttuurisia arvoja paremmin. Lue lisää Minna Komulaisen tuoreesta väitöskirjasta. (SK 18.2.10)

Myyräarmeija etenee taimikossa kuin juna
Myyrät ovat metsänuudistajan painajainen. Pahimmillaan vipeltäjät tekevät taimikoissa paikoin jopa enemmän tuhoja kuin hirvet. Myyrät tuhosivat vuosi sitten yli 30 miljoonaa tainta. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 15.2.10)

Istutuksen koneellistaminen edellyttää logistiikan kehittämistä
Vaikka koneellisen istutuksen tuleminen näyttääkin lupaavalta, on läpimurron eteen vielä paljon tekemistä. Pelkkä toimiva ja hyvälaatuista työtä tekevä istutuskone ei riitä, vaan tarvitaan koko toimitusketjun ja toimintakulttuurin muuttamista. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 15.2.10)

Maaperä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä arvioitua enemmän
- tiedottavat SYKE, Metsäntutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Ajoituslaboratorio. Ilmaston lämpeneminen lisää maaperän hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin tähän asti on arvioitu. Kyse on merkittävästä ilmastonmuutosta kiihdyttävästä mekanismista, sillä maaperän hiilidioksidipäästöt ovat jo nykyään kymmenkertaiset fossiilisen hiilen päästöihin verrattuna. Suomalainen tutkimusryhmä osoitti, että nykyisin käytettävä mittausmenetelmä aliarvioi ilmaston lämpenemisen vaikutusta maaperän päästöihin. Lue lisää. (OÄ 9.2.10)

Kokopuun paalausta vielä tehostettava
Tämä selviää Metsäteho Oy ja Metlan tutkimuksesta, jossa selvitettiin kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007-2009. Lisää tutkimuksesta. (OÄ 9.2.10)

Uhanalaiset lajit ekologisesti erikoistuneita
Jenni Hottolan tuore väitösaineisto osoittaa, että uhanalaiset lajit ovat ekologisesti erikoistuneita ja siten vaativia elinympäristöjensä suhteen. Pitkälle erikoistunut laji pystyy käyttämään vain pientä osaa tarjolla olevista lahopuuresursseista. Paikallisen, maisema- ja alueellisen tason kytkeytyneisyydellä on erityisen suuri merkitys elinvaatimustensa suhteen herkille lajeille. Tutustu tiedotteeseen ja väitöskirjan tiivistelmään . (SK 18.1.10)

Koottua tietoa sukupuuttovelasta
Suomen ympäristökeskuksen johtama laaja eurooppalainen tutkijaryhmä kokosi yhteen sukupuuttovelasta olemassa olevan tiedon. Tulokset on juuri julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Trends in Ecology and Evolution -sarjassa. Lue tiedote.  (SK 18.1.10) 

Keskustelua ilmastopolitiikasta
Tuore julkaisu tuo näkökulmia ajankohtaiseen ilmastopoliittiseen keskusteluun. Jälkeemme vedenpaisumus? - Ilmastonmuutoksen ja merien suojelun ekologiset kynnysarvot -teos pureutuu erityisesti ilmastonmuutokseen ja Itämeren tilaan liittyviin kynnysarvoihin sekä pohtii ympäristön tilasta käytävää keskustelua. Lue lisää. (SK 18.1.10)

Kevätlaser lupaava metsävarojen inventoinnissa
Tutkimuksen perusteella kevätlaseraineisto näyttäisi soveltuvan hyvin metsävarojen inventointiin. Puustotulkinnassa kevätlaseraineistolla saatiin jopa parempia tuloksia kuin kesälaserilla. Kun tulkintaan otettiin mukaan ilmakuvat, erot tasoittuivat. Kevät- ja kesälaseraineistoja ei pidä kuitenkaan sekoittaa keskenään samaan inventointiin. Tutkimusosapuolina olivat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, joka koordinoi hanketta, sekä Joensuun yliopisto, Metsäkeskus Pohjois-Savo, Metsähallitus ja Maanmittauslaitos. Lue lisää raportista (PDF) (AK [JH] 11.1.10)