Puutuotteen kilpailukykyä lisäävät hyvä palvelu, ulkonäkö ja ympäristölaatu
Kuluttajat ja yritysasiakkaat arvioivat puutuotteita aineellisten ja aineettomien ominaisuuksien perusteella. Arviointiperusteet ovat melko samanlaisia, olipa kyseessä eurooppalainen yritysasiakas tai suomalainen kuluttaja, selviää MML Ritva Toivosen väitöstutkimuksesta. Lopputuotteen ulkonäöllä, ympäristölaadulla ja palveluilla voidaan vaikuttaa asiakkaan ostopäätökseen. Puutuotteiden tekninen laatu ja tuotteen ulkonäkö ovat kriittisiä laatutekijöitä kuluttajille. Erityisesti yritysasiakkaat arvostavat teknisen laadun ohella myös toimittajan luotettavuutta ja palvelua. Lue lisää tiedotteesta. (AK 25.3.11)  

Tuhkalannoituksen käyttöä voisi lisätä
Suomen lämpö- ja teollisuuslaitoksissa syntyy vuosittain arviolta 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa, josta on muodostumassa merkittävä kaatopaikkoja kuormittava jäte. Puu- ja turvetuhka sisältää kasveille tärkeitä mineraaliravinteita, joten tuhkan kierrättäminen metsään on ekologisesti ja taloudellisesti mielekästä. Metla ja Vapo Oy ovat tutkineet puu-, turve- ja sekatuhkan käyttökelpoisuutta turvetuotannosta vapautuneiden suopohjien lannoitteena. Lue lisää tiedotteesta. (AK 24.3.11) 

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi -selvitys
Selvityksessä todetaan mm., että luonnonsuojelulain keinovalikoimaa on tarpeen edelleen kehittää, selvittää vapaaehtoisen suojelun vaikuttavuutta sekä luoda vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksia myös muihin kuin metsäisiin ympäristöihin. Tulevaisuudessa tarvitaan myös uudenlaisia keinoja laaja-alaisten luontokokonaisuuksien säilyttämiseen, luonnonalueiden kytkeytyneisyyden parantamiseen, ekosysteemipalvelujen ylläpitoon ja luonnonalueiden hoitoon. Lue lisää  itse julkaisusta. (SK 15.3.11) 

Pinta-alan, energian ja elinympäristöjen monimuotoisuuden suhde lajimäärään
FM Merja Honkasen ekologian ja evoluutiobiologian alan tuoreessa väitöskirjassa on tarkasteltu, miten ihmisen toiminta vaikuttaa maankäytön muutosten ja ilmastonmuutoksen myötä niin lajien käytettävissä olevaan pinta-alaan, energiaan kuin elinympäristöjen monimuotoisuuteenkin. Näiden muutosten seurauksena myös lajimäärässä tapahtuu muutoksia. Useat eri tekijät ja mekanismit voivat samanaikaisesti vaikuttaa tietyllä alueella havaittavaan lajimäärään.  Honkanen tutki Suomen metsäisten suojelualueiden lintuja, vesikasveja Itä-Suomen järvissä sekä Keski-Suomen pienten metsälampien sudenkorentoja. Lue tiedote. (SK 15.3.11) 

Kannattaako haketta ajaa Venäjän Karjalasta Suomeen?
Venäjän Karjalassa on hyvät mahdollisuudet hakkuiden tehostamiseen ja myös metsähakkeen tuotannon kasvattamiseen. Myös markkinat hakkeen toimituksille Venäjän Karjalasta Suomeen ovat olemassa. Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä -hankkeessa tutkittiin, onko hakkeen kuljetus itärajan yli kannattavaa. Lue lisää Metlan Kansainvälisen metsätalouden tutkimus -uutiskirjeestä. (AK 14.3.11)

Pienen energiapuun korjuussa olisi edullista yhdistää kone- ja miestyötä
Pienikokoisen puuston hakkuussa kone ei ole edullisimmillaan - ei ainespuun hakkuussa eikä energiapuunkaan hakkuussa. Vaikka koneella hakkuu tehtäisiin hyödyntäen joukkokäsittelyä, on sen toiminta aina osittain kuitenkin puukohtaista; jokaiselle puulle kun hakkuulaite on siirrettävä lähes yksilöllisesti. Joskus, kun puut kasvavat lähekkäin toisiaan, voidaan saada kerralla otettua kaksi tai useampikin pieni puu. Lue lisää TTS:n tiedotteesta. (AK 3.3.11) 

Taimikuoppaan upotetut torjunta-ainerakeet antavat pitkäaikaista suojaa tukkimiehentäitä vastaan
Tukkimiehentäitä torjutaan yleensä ruiskuttamalla taimet kasvinsuojeluaineella. Metlan Suonenjoen taimitarhalla on testattu uusia, rakeen muotoi­sia valmisteita, jotka laitetaan istutuskuopan pohjalle tai sekoitetaan kylvöalustaan. Näin kasvi saa rakeiden sisäl­tämät tehoaineet suoraan kasvualustasta. Lisäksi sää­olosuhteiden vaikutus ainei­den pysyvyyteen vähenee ja vaikutusaika pitenee, kun tehoaineet vapautuvat rakeista hitaasti. Lue lisää uutiskirjeestä. (AK 22.2.11)

Monen uhanalaisen lajin tilanne kohentuu talousmetsissä - uusi opas antaa ohjeita lajiesiintymien turvaamiseen
Talousmetsien luonnonhoito on parantanut useiden uhanalaisten lajien tilaa talousmetsissä. Uhanalaisia lajeja on metsissä kuitenkin yhä yli 800, joten tehtävää monimuotoisuuden edistämiseksi riittää edelleen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tuottanut metsä- ja ympäristöammattilaisille oppaan, joka kertoo lajien monimuotoisuuden tilanteesta sekä keinoista, joilla metsää voi kasvattaa lajistoltaan rikkaana elinympäristönä. Opas verkossa. (AK 17.02.11)

Kirja metsäalan murroksesta - Vauhtia ja laajempaa näkökulmaa metsäalan uudistamiseen
Siirtämällä painopistettä nykyrakenteiden tukemisesta ja muutosten minimoinnista uusiutumiseen ja monipuolistumiseen metsäala voi tulevaisuudessa olla kukoistava yhdistelmä uusia ja perinteisiä toimintoja. Tähän tulokseen on tultu Metlan tutkijoiden julkaisemassa kirjassa Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Lue tiedote. Koko kirja on saatavana pdf-muodossa. (AK 15.2.11)

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa
Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa tutkimushankkeessa olivat tarkastelussa hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Lue raportti. (SK [AK] 8.2.11) 

Maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa puuntuotannon talouteen istutuskuusikossa
Tutkimuksen mukaan kuusen istutusalan uudistamisketjussa maanmuokkauksesta ensiharvennukseen, laikkumätästys oli selvästi äestystä kannattavampi. Laikkumätästys tuotti vertailujaksolla noin 330 €/ha äestystä suuremman nettonykyarvon, kun korkokanta oli 3 prosenttia. Uudistamisketjujen tavoitteena oli päätyä ensiharvennuskuusikkoon, jossa kilpaileva lehtipuusto ei ole aiheuttanut merkittäviä kasvutappioita. Lue lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta -uutiskirjeestä. (AK 2.2.11)

Metsähakkeen käyttötavoitteen saavuttaminen on haasteellista
Metsäntutkimuslaitoksen ja VTT:n yhteistutkimuksessa kartoitettiin metsähakkeen käyttö- ja korjuumahdollisuuksia vuonna 2020 sekä selvitettiin sen hankinta- ja toimituslogistiikan kehittämistarpeita. Lisäksi perehdyttiin viljellyn energiapuun korjuuteknologiaan ja talouteen sekä pellettien ja torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin. Metsähakkeelle asetettu 13,5 miljoonan kiintokuution käyttötavoite vuonna 2020 on mahdollista saavuttaa sekä raaka-ainevarojen että käyttöpaikkojen kapasiteetin osalta, mutta se vaatii paljon hankinta- ja toimituslogistiikalta. Lue tutkimusraportti. (AK 1.2.11)

Metsänuudistamisen tila VMI10:n aineistojen perusteella
Tulosten mukaan metsänuudistamisessa ollaan siirtymässä hyvästä metsänhoidosta tyydyttävään metsänhoitoon, koska laadultaan hyvien taimikoiden osuus on pienentynyt VMI9:n 39 %:sta 30 %:iin ja vastaavasti tyydyttävien ja välttävien osuus on kasvanut 56 %:sta 65 %:iin. Vajaatuottoisten taimikoiden osuus (5 %) ei ole muuttunut. Avohakkuualat viljellään melko tunnollisesti, mutta uudistamisen ripeydessä on parannettavaa. Koko maassa 3-vuotiaista avohakkuualoista on viljelemättä 25 % ja 5-vuotiaista 12 %. Etelä-Suomessa huomattava osa (9 %) alle 10-vuotiaista kuusen istutustaimikoista on perustettu ilman maanmuokkausta, vaikka muokatuilla, erityisesti mätästetyillä, uudistusaloilla kuusen istutustulos on selvästi parempi. Tulokset perustuvat valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) vuosien 2004-2008 mittausaineistoihin. Lue lisää Metsätieteen aikakauskirjasta. (AK 31.1.11)  

Jo toinen tykkytalvi Etelä-Suomessa - Kaikki lumikuorma ei kuitenkaan ole tykkyä
Tykkylunta esiintyy Etelä-Suomessa myös tänä vuonna. Tykyn esiintyminen toisena talvena peräkkäin on epätavallista, sillä sitä on vain harvoin läntisessä Keski- tai Etelä-Suomessa ja ylipäätään alavilla mailla. Nyt tykkyä on kertynyt korkeammilla paikoilla kasvaviin puihin jopa Raaseporissa. Yleensä tykkyä muodostuu vaaramaissa Pohjois-Karjalan Kolilta Kainuuseen, Koillismaalle ja eteläiseen Lappiin. Tykky painaa paljon: 19-metrisestä kuusesta mitattu 3197 kilon tykkykuorma. Lue lisää Metlan Vuodenkierto - fenologiauutisia -uutiskirjeestä. (AK 28.1.11) 

Joukkohakkuun hyvät käytännöt
Metsäteho Oy tuottaa yhteistyökumppaneineen koulutusmateriaalia joukkohakkuun tehostamiseksi. Samalla esitellään integroitua puunkorjuuta ja kuormainvaakamittausta. Materiaalissa annetaan vinkkejä esimerkiksi, missä korjuuoloissa ja miten joukkohakkuuta kannattaa hyödyntää. Toisaalta videomateriaalissa kerrotaan, mitkä ovat joukkohakkuun pahimmat sudenkuopat. Koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla Metsätehon internet-sivuilla. (AK 27.1.11) 

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös metsänhoitoon
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös metsiin, mutta metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen tiedetään vasta vähän. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos-tutkimusohjelman hankkeessa selvitetään sitä, miten metsät sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja miten metsänhoitoa on kehitettävä muuttuvissa olosuhteissa. Lue lisää alkaneesta tutkimuksesta. (AK 21.1.11) 

Joukkohakkuussa vielä tehostamisen varaa
Parin, kolmen viime vuoden aikana harvennuspuun korjuussa on tehty merkittävä kehityshyppäys: Joukkohakkuuta on alettu hyödyntää ensiharvennusleimikoissa, ja merkittäviä määriä energiapuuta korjataan integroidusti kuitupuuleimikoista. Lisäksi korjattu energia- ja ainespuu mitataan kuormainvaa'alla tuoretonneissa. Nykyisin arviolta reilusti yli puolessa kuormatraktoreista on kuormainvaaka. Uusissa kuormatraktoreissa se on jo vakiovaruste. Lue lisää Metsätehon tiedotteesta. (AK 17.1.11) 

Hirvivahinkojen esiintymistä on hankala ennustaa
Hirvi aiheuttaa merkittävää vahinkoa metsätaloudellem­me. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI10) mukaan hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen pinta-ala on met­sissämme lähes miljoona hehtaaria.Vahinkojen määrä seuraa yleensä hirvikannassa tapahtuneita muutoksia. Mutta onko hirvieläinvahinkojen ja esimerkiksi maisema­rakenteen tai sääolojen välillä yhteyttä? Lisää Metlan uutiskirjeessä. (AK 5.1.11) 

Runkohinnoittelu tarjoaa joustavuutta puunkorjuussa
Suomalaisessa puu­kaupassa vallalla oleva puutavaralajien yksikköhintoihin perustuva hinnoittelu­menetelmä johtaa ongelmiin sekä puun myyjän että ostajan kantilta. Puun myyjän on vaikea vertailla osto­tarjouksia keskenään ja korjuun oikeudenmukaisuus herättää valvonta­tarpeita. Ostajan kannalta mittavaatimuksiin sitoutuminen heikentää markkinalähtöisen puun katkonnan mahdollisuuksia. Tavaralajihinnoittelulle löytyy kuitenkin vaihtoehtoja. Lue lisää Metlan Talous ja yhteiskunta -uutiskirjeestä. (AK 4.1.11)