17.2.2011

Monen uhanalaisen lajin tilanne kohentuu talousmetsissä - uusi opas antaa ohjeita lajiesiintymien turvaamiseen

Talousmetsien luonnonhoito on parantanut useiden uhanalaisten lajien tilaa talousmetsissä. Uhanalaisia lajeja on metsissä kuitenkin yhä yli 800, joten tehtävää monimuotoisuuden edistämiseksi riittää edelleen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tuottanut metsä- ja ympäristöammattilaisille oppaan, joka kertoo lajien monimuotoisuuden tilanteesta sekä keinoista, joilla metsää voi kasvattaa lajistoltaan rikkaana elinympäristönä.

Lue lisää...

 

23.11.2010

Ympäristöhallinnon keräämä lajitieto saadaan metsäorganisaatioiden käyttöön

UHANALANALAISTEN LAJIEN TURVAAMINEN METSÄTALOUDESSA TEHOSTUU

Uhanalaisten lajien esiintymät voidaan jatkossa turvata paremmin kun Metsätalouden organisaatiot saavat ymopäristöhallinnolta tiedot siitä, missä lajeja esiintyy. Metsä- ja ympäristöalan laajana yhteistyönä valmisteltu toimintamalli tuo organisaatioiden käyttöön paikkatiedot uhanalaisten lajien esiintymistä koko maassa ja menettelytapaohjeet miten esiintymät voidaan käytännössä turvata. Metsänomistajalle lajiesiintymien turvaaminen on pääosin vapaaehtoista.

Uhanalaisten metsälajien taantumisen pysäyttäminen on yksi talousmetsien luonnonhoidon keskeisiä tavoitteita. Arvokkaiden elinympäristöjen ja tärkeiden rakennepiirteiden, kuten lahopuun, säilyttäminen on perusedellytys metsälajiston turvaamiselle. Yksittäisten lajien elinvoimaisuutta edistetään ottamalla niiden esiintymät huomioon metsien käytön suunnittelussa ja käytännön toimenpiteissä.

Uhanalaistiedon käyttö on tehokkainta silloin, kun lajin esiintymispaikka voidaan ottaa huomioon jo hakkuiden ja muiden toimien suunnittelussa. Esimerkiksi säästöpuuryhmän jättämisellä uhanalaisen lajin esiintymispaikan suojaksi voidaan turvata tiettyjen lajien säilyminen.

Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen

Eri toimijat ottavat aineiston ja toimintamallin vapaaehtoisesti käyttöönsä. Ainoastaan lakisääteisesti suojeltujen lajien esiintymät velvoitetaan turvaamaan, mutta näidenkin harvinaisten kohteiden suunnittelussa pyritään huomioimaan metsänomistajan mielipiteet. Metsäalan toimijoille tarjotaan tietoa uhanalaisten lajien esiintymispaikoista sekä keinoista, joilla ne voidaan ottaa huomioon. Näin he voivat kannustaa metsänomistajaa huomioimaan esiintymät normaalissa metsätaloudessa.

- Toimintamallin periaattena on, että metsäammattilaiset saavat käyttöönsä paikkatiedot uhanalaisten lajien esiintymistä. Lisätietoa lajin elinympäristövaatimuksista ja hoitosuosituksista he saavat lajikuvauksista netistä. He selvittävät hoito- tai hakkuukohteella olevan lajin turvaamistarpeet ja sopivat metsänomistajan kanssa turvaamisen Apuna ovat ELY- ja metsäkeskusten asiantuntijat, kertoo Heidi Kaipiainen-Väre Suomen ympäristökeskuksesta.

Pilottihankkeissa hyviä kokemuksia

- Alussa lähdimme selvittämään, miten ympäristöhallinnon kokoamat uhanalaisten lajien esiintymäpaikkatiedot saataisiin metsäkeskusten käyttöön. Huomasimme, että pelkän tiedonsiirron lisäksi on tärkeää suunnitella, miten lajitietoa käytetään eri tilanteissa. Pidimme myös tärkeänä kokeilla aineistoa ja toimintatapoja käytännössä. Hankkeestamme kiinnostuivat pian myös muut metsäalan organisaatiot ja todettiin tarve yhteisten toimintatapojen luomiseen, kertoo Terhi Ajosenpää Tapiosta.

Hankkeessa on neljän vuoden ajan testattu käytännössä lajitietojen käyttöä kolmella pilottialueella Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Metsäkeskusten ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vetämissä pilottihankkeissa on tehty yhteistyötä metsänomistajien, metsänhoitoyhdistysten, puunostajien ja lajiharrastajien kanssa. Uhanlaisen lajien elinympäristön säilyttämisestä on neuvoteltu esimerkiksi maastokäynneillä ja koulutustilaisuuksissa .

- Toimintamalli on uusi konkreettinen työkalu metsätaloudelle uhanalaisten lajien esiintymien turvaamiseen. Pilottihankkeesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Niin metsänomistajat kuin metsäammattilaisetkin ovat suhtautuneet positiivisesti tämänkaltaiseen yhteistyöhön. Aineiston ja toimintatapojen testaaminen käytännössä on antanut meille hyviä kokemuksia ja arvokasta lisätietoa valtakunnallisen toimintamallin suunnitteluun, kertoo Reijo Suninen Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

- Uhanalaistiedon tuominen ympäristöhallinnosta metsäalan toimijoiden käyttöön tehostaa lajisuojelua. METSO-hengessä tehdyllä yhteistyöllä on luonnonsuojelun edistämisen lisäksi vältetty turhien konfliktitilanteiden syntyä. ELY-keskuksen näkökulmasta pilottitoiminta on ollut antoisaa ja avoimuuden kautta lajisuojelu viedään uudelle paremmalle tasolle, toteaa Olli Mattila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Toimintamallilla edistetään METSO-ohjelmaa

Toimintamalli esiteltiin tänään Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Palautteen pohjalta mallin yksityiskohtia hiotaan ja lopullinen materiaali julkaistaan joulukuussa. Toimintamallin käyttöönottoa tukemaan perustetaan ensi vuonna eri tahoista koostuva seurantaryhmä, joka seuraa ja kehittää sen käyttöä. 

- Tämä on konkreettinen tapa edistää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa pysäyttämällä metsälajien taantuminen ja parantamalla tietojärjestelmien ja aineistojen yhteensopivuutta. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa lajitiedon hallitun käytön metsätaloudessa  ja vahvistaa metsä- ja ympäristöalan yhteistyötä. Metsänomistajat saavat tietoa omalla tilallaan olevista uhanalaisesiintymistä ja niiden turvaamisen keinoista. Lisäksi monimuotoisuuden suojelun resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin ja yleinen tietoisuus lajien suojelun tarpeista ja keinoista metsäalalla lisääntyy, iloitsee Ajosenpää.

Hanketta ovat toteuttaneet Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen ympäristökeskus sekä Lounais-ja Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen metsä- ja ely-keskukset. Hankkeen toteutusta on tukenut useista eri toimijoista koottu tukiryhmä ja se on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Lisätietoja hankkeesta ja pilottihankkeiden ja tukiryhmän henkilöiden yhteystiedot löytyvät sivuilta http://www.metsavastaa.net/uhanalaiset_lajit.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, luontotietoasiantuntija Terhi Ajosenpää, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 040 835 6478, etunimi.sukunimi@tapio.fi
Biologi Heidi Kaipiainen-Väre, Suomen ympäristökeskus, puh. (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi)
Esittelijä Reijo Suninen, Metsäkeskus Pirkanmaa, puh. 040 757 9496, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi
Ylitarkastaja Olli Mattila, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 050 433 9907, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

---

 [