Tuhot metsässä 

Jotkin riistaeläimistä voivat runsastuessaan aiheuttaa melkoisia vahinkoja ihmisen toiminnalle. Hirvi ja muut hirvieläimet voivat paikoitellen aiheuttaa suuriakin ongelmia. Alueilla, joilla elää suuri hirvieläinkanta voi niiden ruuansaanto olla talvisin vaikeaa. Silloin ne syövät nuoria mäntyjä ja koivuja, joskus myös kuusia.

Nuoret puut vahingoittuvat pahoin, ja joskus metsänomistajan ei auta muu kuin poistaa paljaaksi kalutut rangat ja aloittaa alusta maanmuokkauksella ja istutuksella.

Hirvien aiheuttamia taimikkovahinkoja metsässä torjutaan ennakolta metsänhoidollisin keinoin oikeilla puulajivalinnoilla sekä oikein ajoitetulla taimikon harvennuksella. Taimia voidaan suojata kemiallisilla syönninestoaineilla, joita ruikutetaan niihin kerran vuodessa. Koko taimikko voidaan myös erikoistapauksissa aidata sähköaidalla tai muovinauhalla, jotta eläimet eivät uskalla mennä ruokailemaan sinne.

Leimaa antava piirre hirven elintavoille on niiden suuri liikkuvuus vuodenajoista riippuen. Talvisin ne kerääntyvät syrjäisille seuduille suuremmiksi laumoiksi hyvän ravintolähteen äärelle. Kesäajat ne taas ovat melko hajallaan vesistöjen ja jopa asutuksen läheisyydessä kesälaidunalueillaan. Hirvet aiheuttavat siis vahinkoja eri paikoissa vuodenajasta riippuen. Ne myös syövät erilaista ravintoa eri vuodenaikoina. Tämä mahdollistaa myös ennakoinnin tuhojen vähentämiseksi.

Yksi tapa helpottaa näitä vahinkoja on vähentää hirvieläinten määrää metsästyksen avulla. Hirvituhoalueista ei kuitenkaan koskaan päästä eroon. Hirvi kerta kaikkiaan viihtyy tietyissä metsissä, ja niillä alueilla metsänomistajan on vain hyväksyttävä tietyt tuhot ja otettava ne huomioon.

Aiheutuneita vahinkoja korvataan valtion varoista. Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan hirvenmetsästäjiltä kerättävillä pyyntilupamaksuilla. Muiden eläinten vahingot korvataan muilla varoilla tai vakuutuksista.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio