Ajankohtaista tutkimustietoa 

Näillä sivuilla on tietoja ajankohtaisista metsän- ja luonnonhoidon tutkimuksista. Linkeistä pääset tiedonlähteille, joista löytyvät yhteystiedot hankkeiden toteuttajiin.

Suomen tieteen pitäisi kansainvälistyä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS järjesti seminaarin Suomen tieteen tilasta. Siinä on paljolti kehitettävää ja parannettavaa muun muassa kansainvälisyydessä sekä rahoituksen kohdentamisessa. Lue alustusten tiivistelmiä (pdf). (HT 18.2.10)

Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma 2009-2016 (PUTTE II)
PUTTEn jatko-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota METSO-ohjelman keskeisimpien turvattavien elinympäristöjen ja uhanalaisiksi luokiteltujen luontotyyppien, kuten kalkkikallioiden, jalopuulehtojen ja lahopuustoisten metsien huonosti tunnettuihin lajiryhmiin. PUTTE on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) 2008-2016. PUTTE -ohjelman alkukaudella rahoitetaan kymmentä 1–3 -vuotista hanketta, joissa selvitetään puutteellisesti tunnettujen metsien eliöryhmien lajistoa, levinneisyyttä, runsautta ja ympäristövaatimuksia. Näissä hankkeissa keskitytään erityisesti limasieniin, sieniin, jäkäliin, maksasammaliin sekä hyönteisiin. Lue lisää. (SK 18.2.10)

Metsämaisematyypit integroivan suunnitteluprosessin työvälineenä
Ensimmäinen maisema-arkkitehtuurin alalla tehty väitös Suomessa. -  Minna Komulaisen tutkimuksessa kartoitettiin kulttuurimaisema-alueen muutosprosesseja kahdeksassa kohteessa eri puolilla Suomea, ja löydettiin 11 erilaista metsämaisematyyppiä. Tutkimuksen mukaan eri metsämaisematyypit huomioon ottamalla voidaan korostaa alueen luonteen omaisia piirteitä ja vähentää maankäytön konflikteja. Myös metsänomistajilla on tarpeita huomioda metsiensä maisemallisia ja kulttuurisia arvoja paremmin. Lue lisää Minna Komulaisen tuoreesta väitöskirjasta. (SK 18.2.10)

Myyräarmeija etenee taimikossa kuin juna
Myyrät ovat metsänuudistajan painajainen. Pahimmillaan vipeltäjät tekevät taimikoissa paikoin jopa enemmän tuhoja kuin hirvet. Myyrät tuhosivat vuosi sitten yli 30 miljoonaa tainta. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 15.2.10)

Istutuksen koneellistaminen edellyttää logistiikan kehittämistä
Vaikka koneellisen istutuksen tuleminen näyttääkin lupaavalta, on läpimurron eteen vielä paljon tekemistä. Pelkkä toimiva ja hyvälaatuista työtä tekevä istutuskone ei riitä, vaan tarvitaan koko toimitusketjun ja toimintakulttuurin muuttamista. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 15.2.10)

Maaperä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä arvioitua enemmän
- tiedottavat SYKE, Metsäntutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Ajoituslaboratorio. Ilmaston lämpeneminen lisää maaperän hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin tähän asti on arvioitu. Kyse on merkittävästä ilmastonmuutosta kiihdyttävästä mekanismista, sillä maaperän hiilidioksidipäästöt ovat jo nykyään kymmenkertaiset fossiilisen hiilen päästöihin verrattuna. Suomalainen tutkimusryhmä osoitti, että nykyisin käytettävä mittausmenetelmä aliarvioi ilmaston lämpenemisen vaikutusta maaperän päästöihin. Lue lisää. (OÄ 9.2.10) 

Kokopuun paalausta vielä tehostettava
Tämä selviää Metsäteho Oy ja Metlan tutkimuksesta, jossa selvitettiin kokopuun paalauksen kilpailukykyä aines- ja energiapuun hankinnassa ensiharvennuksilta. Tutkimus oli osa Tekesin, Metsäteho Oy:n ja sen osakkaiden rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin Fixteri Oy:n konekonseptia vuosina 2007–2009. Lisää tutkimuksesta. (OÄ 9.2.10)

Uhanalaiset lajit ekologisesti erikoistuneita
Jenni Hottolan tuore väitösaineisto osoittaa, että uhanalaiset lajit ovat ekologisesti erikoistuneita ja siten vaativia elinympäristöjensä suhteen. Pitkälle erikoistunut laji pystyy käyttämään vain pientä osaa tarjolla olevista lahopuuresursseista. Paikallisen, maisema- ja alueellisen tason kytkeytyneisyydellä on erityisen suuri merkitys elinvaatimustensa suhteen herkille lajeille. Tutustu tiedotteeseen ja väitöskirjan tiivistelmään . (SK 18.1.10)

Koottua tietoa sukupuuttovelasta
Suomen ympäristökeskuksen johtama laaja eurooppalainen tutkijaryhmä kokosi yhteen sukupuuttovelasta olemassa olevan tiedon. Tulokset on juuri julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Trends in Ecology and Evolution –sarjassa. Lue tiedote.  (SK 18.1.10) 

Keskustelua ilmastopolitiikasta
Tuore julkaisu tuo näkökulmia ajankohtaiseen ilmastopoliittiseen keskusteluun. Jälkeemme vedenpaisumus? – Ilmastonmuutoksen ja merien suojelun ekologiset kynnysarvot -teos pureutuu erityisesti ilmastonmuutokseen ja Itämeren tilaan liittyviin kynnysarvoihin sekä pohtii ympäristön tilasta käytävää keskustelua. Lue lisää. (SK 18.1.10)

Kevätlaser lupaava metsävarojen inventoinnissa
Tutkimuksen perusteella kevätlaseraineisto näyttäisi soveltuvan hyvin metsävarojen inventointiin. Puustotulkinnassa kevätlaseraineistolla saatiin jopa parempia tuloksia kuin kesälaserilla. Kun tulkintaan otettiin mukaan ilmakuvat, erot tasoittuivat. Kevät- ja kesälaseraineistoja ei pidä kuitenkaan sekoittaa keskenään samaan inventointiin. Tutkimusosapuolina olivat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, joka koordinoi hanketta, sekä Joensuun yliopisto, Metsäkeskus Pohjois-Savo, Metsähallitus ja Maanmittauslaitos. Lue lisää raportista (PDF) (AK [JH] 11.1.10) 

Ekosysteemilähestymistapa metsien hoidossa ja käytössä
Metlassa on laadittu selvitys ekosysteemilähestymistavan integroitumisesta kansainväliseen metsäpolitiikkaan. Päätavoitteena on ekosysteemien rakenteen ja toiminnan suojelu, jotta ekosysteemien kyky tuottaa merkittäviä palveluja säilyy. Ekosysteemilähestymistavan ja kestävän metsätalouden yhteisenä tavoitteena on edistää luonnon suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Toinen yhteinen tavoite on tuottaa hyvinvointia nykyisille ja tuleville sukupolville.
   Lähestymistapaan vaikuttavaa luonnonvarapolitiikkaa käydään läpi tavoitteiden, keinojen ja seurannan näkökulmista. Käytännön toteutusta tarkastellaan kuvaamalla metsien suojelun, hoidon ja käytön menetelmiä eri maanomistajaryhmien metsissä. Aineisto on valittu kolmella ekosysteemilähestymistapaa määrittävällä rajauskriteerillä: metsien monikäyttö, omistus- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ja ihmisten hyvinvointi. Näillä tehdään myös yhteenvetoa tilanteesta Suomessa 2009 ja kuvataan metsiä koskevia uhkia, ongelmia ja kehittämistarpeita. Lue lisää raportista. (PR 30.12.2009)

Havupuiden pakkasenkestävyys kehittyy vaiheittain syksyn kuluessa
Tähän aikaan vuotta havupuut kestävät jo jopa -50 Cº pakkasia, mutta muutamia kuukausia sitten havupuun taimet olisivat voineet vaurioitua jo parin asteen hallasta. Syksyllä päivien lyheneminen on käynnistänyt puiden karaistumisen talveen: Pakkasen kestävyys alkaa lisääntyä elokuussa, ja lisääntyminen jatkuu marraskuuhun asti. Keskitalvella tulipalopakkanenkaan ei käytännössä vaurioita kotimaisia havupuita. Lisää uutiskirjeessä. (AK 29.12.09)

Syvät painumat voivat aiheuttaa pysyvän haitan
Harvennusten välttämättömyyden ja kannattavuuden vuoksi koneellinen puunkorjuu suomet­sissä on hyväksyttävä, mutta ei mihin hintaan tahansa. Voidaanko hyväksyttävän korjuu­jäljen kriteerejä helpottaa? Milloin tulee vastaan raja, jolloin harvennuksen hyöty valuu pieniä kuitupuu­eriä hakevien koneiden jättämiin korjuujälkiin? Lue lisää Metlan Suometsätalous-uutiskirjeestä. (AK 22.12.09)

VMI mukaan laser- ja ilmakuvaperusteiseen puustotulkintaan
Yksityismetsätalouden uuden sukupolven metsä­suunnittelujärjestelmässä metsäninventointitiedon hankinta perustuu puustotulkinnassa laser- ja ilmakuvatiedon käyttöön. Metla testasi menetelmää vuoden 2009 aikana Pohjois-Savossa noin 37 000 hehtaarin alueella. VMI-uutiskirje. (AK 17.12.09)

Syyskylvön tulokset yllättivät metsäntutkijat 
Perinteisesti männyn syyskylvön tuloksia on pidetty hyvin huonoina. Uuden tutkimuksen mukaan se kuitenkin voi onnistua pohjoisessa erittäin hyvin. Lue lisää Suomen Metsäyhdistyksen uutiskirjeestä. (AK 14.12.09)

Metsänomistajat tarvitsevat vaihtoehtoisia palvelumalleja 
Ihmisten metsäsuhde muuttuu kaupungistumisen ja koulutustason nousun mukana. Samalla metsän­omistajien tavoitteet ja palvelutarpeet kehittyvät. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä perhe­metsänomistajat metsäammattilaisen palvelulta odottavat. Lue lisää Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta -uutiskirjeestä. (AK 4.12.09)

Energiapuuta suometsistä – vaikuttaako korjuu ravinteiden riittävyyteen ja puuston kasvuun?
Suomessa on lähes viisi miljoonaa hehtaaria puun­tuotantoa varten ojitettua turvemaata, joiden hakkuu- ja hoitotarpeet ovat melko mittavat. Suometsistä kor­jataan runkopuuta, mutta nykyisen energiapolitiikan mukaan myös hakkuutäh­teiden korjuu turvemailta kiinnostaa. Miten energia­puun korjuu vaikuttaa uudistettavan puuston kasvuun ja ravinnetilaan ojitetuissa suometsissä? Metlassa tutkitaan tehostetun puunkorjuun vaiku­tuksia suometsissä ravinteiden riittävyyden, vesien­suojelun ja puuntuotoksen kannalta. Lue lisää uutiskirjeestä. (AK 3.12.09)