Etelä-Savon Zonation-pilotointi

Metsäkeskus Etelä-Savo ja Helsingin yliopisto toteuttivat 2009-2010 yhteistyössä pilottihankkeen, jossa Zonation-analyysiä pyrittiin hyödyntämään METSO:n toteutuksessa Etelä-Savon alueella. Analyysissä hyödynnettiin VMI-tietoa, yksityismetsien metsävaratietoa sekä luonnonsuojelualueilta kerättyä paikkatietoa.

Metsävara Zonation -kehittämishanke järjesti 27.9.2010 Mikkelissä työpajan, jossa tarkasteltiin ekologista päätösanalyysia METSO-ohjelman käytännön toteutuksessa.  Työpajaan oli kutsuttuna Etelä-Savon METSO-yhteistyöryhmä sekä joitakin valtakunnallisessa Zonation kehittämistyössä mukana olevia henkilöitä.

Työpajassa esiteltiin Etelä-Savossa toteutetun Zonation-pilotoinnin tuottamat tulokset . Lisäksi esiteltiin luonnonsuojelun päätösanalyysin menetelmiä sekä valtakunnallista kehittämishankekokonaisuutta.

Työpajan osallistujat tekivät päivän aikana kolme ryhmätyötä, joiden tulokset purettiin yhteisesti. Ryhmätöiden muistiinpanot kerättiin osallistujilta koostetta varten. Ryhmätöissä pohdittiin

• ajankäyttöön ja resurssien kohdentamiseen liittyviä tilanteita METSOn toteutuksessa
• Zonation pilotin hyötyjä ja kehittämistarpeita sekä
• odotuksia ja riskejä valtakunnallisen päätösanalyysimenetelmien käytön kehittämiselle.

Ryhmätöissä selvisi, että eri organisaatioissa METSO-ohjelmaa toteuttavat henkilöt näkevät työssään runsaasti tilanteita, joissa he tekevät METSOn tavoitteiden toteutumista koskevia valintoja resurssien kohdentamisessa. Päätöksiin vaikuttavat usein esimerkiksi ekologiset, taloudelliset, toiminnalliset tai hallinnolliset seikat. Päätöksentekoa koskevan lisätiedon tarpeissa tuli esiin pääasiassa ekologisia tietotarpeita.

Etelä-Savon Zonation pilotin tulosten käyttömahdollisuuksia pohdittaessa hyvinä asioina nähtiin ekologisen kytkeytyneisyyden ja priorisoinnin mukaantulo METSOn toteutukseen. Lisäksi arvostettiin luontotietojen tehokasta käyttöä ja tulosten esittämistapaa.

Pilottihankkeen kehittämistarpeiden katsottiin liittyvän aineistokysymyksiin, analyysien tehokkuuteen ja painotusten miettimiseen, analyysitulosten maastotarkastuksiin, elinympäristökohtaisten analyysien kehittämiseen, tulosten pitkän aikavälin käytettävyyden  selvittämiseen, toimintaohjeen tuottamiseen, tulosten julkaisun ja käytön kehittämiseen ja luonnonhoitoon.

Valtakunnallisen Zonation -kehittämishankkeen lopputuotteena odotetaan saatavan karttatulosteita käyttöohjeineen sekä tiedotusta. Kehittämistyön riskeissä kannettiin huolta METSOn vapaaehtoisuuden periaatteen vaalimisesta, tiedotuksen onnistumisesta, tulosten asemasta päätöksenteon osana, metsänomistajien tietosuojasta ja analyysitulosten luotettavuudesta.