– Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se kasvaa luontaisesti mantereen länsiosissa, Alaskasta Kaliforniaan.
– Ensimmäiset puut istutettiin Elimäelle Mustilaan 1910.
– Vanha metsäammattilaissukupolvi tuntee puun nimellä murraynmänty.
– Neulaset ovat vihreämmät ja pidemmät kuin kotoperäisellä männyllä. Tummanharmaa kaarna muistuttaa paljon kuusta.
– Kävyistä osa on serotiinisia ts. säilyvät puussa vuosikausia aueten vasta korkeassa lämmössä esim. metsäpaloissa.
– Suomessa kontortamäntyä viljelty reilun 10 000 hehtaarin alueella, eniten 1970-luvulla. Ruotsissa kontortamäntymetsien pinta-ala on noin 500 000 ha, istutusmetsät lähinnä Norrlannissa ja Sveanmaan luoteisosissa.
– Metsänhoidossa sen etuja ovat nopea kasvu nuorena, erityisesti taimivaiheessa. Puun kasvu hidastuu jo ennen 50 vuoden ikää. Suurin puu lienee Punkaharjulla kasvava 29-metrinen yksilö.
– Menestyy Etelä-Lapissa saakka.
– Muiden vierasperäisten puulajien tapaan kontortamännyn käyttö voisi olla perusteltua vain erikoistapauksissa ja vaatii aina pitkäaikaisen koeviljelyn mm. sopivien siemenalkuperien löytämiseksi.
| Tärkeitä ominaisuuksia: | Entisaikojen käyttötarkoituksia: | Nykyajan käyttötarkoituksia: | Heikkouksia: |
| Monikäyttöinen Pitkäsyinen | Rakennuspuutavara Paperimassa Huonekalut | Rakennuspuutavara Paperimassa | Heikompaa kuin yhtä tiivis mäntypuu. Usein käyrärunkoinen. |